EURAJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA.. 1

1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT.. 1

1.1. Perusopetuksen arvopohja ja toiminta-ajatus. 1

1.2. Perusopetuksen tehtävä.. 1

1.3. Perusopetuksen rakenne ja tuntijako.. 2

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.. 4

2.1. Oppimiskäsitys. 4

2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 4

2.2.1. Fyysinen oppimisympäristö. 4

2.2.2. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö. 5

2.2.3. Toimintakulttuuri 5

2.3. Työtavat. 6

3. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT.. 7

3.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet. 7

3.1.1. Ihmisenä kasvaminen. 7

3.1.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. 7

3.1.3. Viestintä ja mediataito. 8

3.1.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. 9

3.1.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. 10

3.1.6. Turvallisuus ja liikenne. 11

3.1.7. Ihminen ja teknologia. 11

3.2. Kieliohjelma.. 12

3.3. Ainekohtaiset. 13

3.3.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS. 13

3.3.2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI 20

3.3.3. VIERAAT KIELET. 23

3.3.4. MATEMATIIKKA.. 26

3.3.5. BIOLOGIA.. 30

3.3.6. MAANTIETO.. 31

3.3.7. FYSIIKKA.. 32

3.3.8. KEMIA.. 36

3.3.9. TERVEYSTIETO.. 40

3.3.10. USKONTO.. 41

3.3.11. HISTORIA.. 43

3.3.12. YHTEISKUNTAOPPI 46

3.3.13. MUSIIKKI 48

3.3.14. KUVATAIDE.. 50

3.3.15. KÄSITYÖ.. 53

3.3.16. LIIKUNTA.. 56

3.3.17. KOTITALOUS. 58

3.3.18. VALINNAISET AINEET. 62

3.3.19. OPPILAANOHJAUS. 76

3.4. Yhteistyö muiden tahojen kanssa.. 79

4. OPISKELUN YLEINEN TUKI. 80

4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö.. 80

4.2. Oppimissuunnitelma.. 80

4.3. Ohjauksen järjestäminen.. 80

4.4. Tukiopetus. 81

4.5. Oppilashuolto.. 81

4.5.1. Oppilashuoltosuunnitelma. 82

4.5.2. Turvallisuussuunnitelma. 89

4.5.3. Kerhotoiminta. 107

5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS. 108

5.1. Erityisopetuksen järjestämisen perusteet. 108

5.2. Luokaton- ja luokkamuotoinen opetus Eurajoen kunnassa.. 110

5.3. HOJKS. 112

5.4. Erityisopetuksen nykyiset tukitoimet ja yhteistyötahot. 112

5.5. Eurajoen kunnan erityisopetuksen toiminta-ajatus, toiminta periaatteet ja suunnitelmat. 113

5.6. Erityisopetuksen oppimiskäsitys Eurajoen kunnassa.. 114

5.7. Arviointi 114

6. TIETOSTRATEGIA.. 115

7. OPPILAAN ARVIOINTI. 120

7.1. Arviointi opintojen aikana.. 120

7.1.1. Arvioinnin tehtävä. 120

7.1.2. Arvioinnin periaatteet 120

7.1.3. Tiedonsaanti 121

7.1.4. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain. 121

7.1.5. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan. 122

7.1.6. Työskentelyn arviointi 122

7.1.7. Käyttäytymisen arviointi 122

7.1.8. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 123

7.1.9. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi 124

7.1.10. Arvioitavat oppiaineet 124

7.2. Oppilaan itsearviointi 124

7.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta.. 124

7.4. Todistukset. 125

7.4.1. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset 125

7.4.2. Perusopetuksen päättötodistus. 126

7.4.3. Muut todistukset 127

7.5. Päättöarviointi 128

7.5.1. Arvioinnin tehtävä. 128

7.5.2. Arvioinnin periaatteet 128

7.5.3. Arvioitavat oppiaineet 129

7.6. Koulun itsearviointi 130

8. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS. 131

8.1. Maahanmuuttajat. 131

EURAJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2004

1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

1.1. Perusopetuksen arvopohja ja toiminta-ajatus

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, suomalaisuuden ja kotiseudun arvostus, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Opetuksessa otetaan kuitenkin huomioon kristilliset arvot sekä koulun kristilliset perinteet.

Hyvät tavat, suvaitsevaisuus sekä toisten huomioiminen ovat oleellinen osa perusopetusta.

Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.

1.2. Perusopetuksen tehtävä

Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, pystyy yhteistyöhön muiden kanssa, saa valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen.

Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

Eurajoen yhteiskoulun oppilas kasvaa koulussamme hyvän itsetunnon omaavaksi ja perustaidot hallitsevaksi ihmiseksi. Koulussamme hän oppii itsenäiseen ajatteluun, kykenee ottamaan vastuun itsestään ja muista, sekä hyväksyy erilaisuuden.

Oppilas kasvaa sosiaaliseksi yksilöksi kansainvälistyvässä maailmassa. Oppilaan valmiuksia eettiseen pohdintaan, esteettiseen kokemiseen ja arviointiin vahvistetaan. Oppilaita on aktivoitava havaitsemaan ja arvioimaan, mikä on kaunista, harmonista, hyvää tai luovaa ja miten sellaiset arvot vaikuttavat ihmisten elämänlaatuun.

Koulun tavoite on, että jokaisella oppilaalla on peruskoulun päättyessä riittävä yleissivistys, joka on tietoihin ja taitoihin perustuvaa kykyä kasvaa ajan ja ympäristön tuomiin haasteisiin. Tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle perusvalmiudet jatko-opiskelulle huomioiden mm. opetusryhmien koko opetusmenetelmät ja opettajan läsnäolo. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetussuunnitelman tavoitteet voivat toteutua. Tavoitteena on myös, että oppilaassa herää kiinnostus jatko-opiskeluun, työntekoon ja yhteiskunnan rakentamiseen.

1.3. Perusopetuksen rakenne ja tuntijako

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty oppiaineittain tuntijaon mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille.

Esi- ja perusopetus on johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.

Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

Eurajoella esiopetus ja 1-6 luokkien opetus annetaan seitsemässä koulussa. Näistä suurin on Keskustan koulu. Lisäksi on kuusi pienempää ns. kyläkoulua. Yhteiskoulussa annetaan 7-9 luokkien opetus kaikista kylistä tuleville oppilaille.

7.- 9. luokkien oppilaat opiskelevat 30 tuntia viikossa. 7. luokalla on 30 tuntia kaikille yhteisiä aineita. 8. luokalla opiskellaan 23 tuntia yhteisiä aineita sekä 7 tuntia valinnaisaineita ja 9. luokalla 24 tuntia yhteisiä ja 6 tuntia valinnaisia aineita. Valinnaisaineet jakautuvat ryhmiin A ja B. A-ryhmän aineista oppilas voi valita kolme ainetta, joista kutakin hän opiskelee kaksi tuntia viikossa sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla. Ryhmästä B oppilas voi valita yhden yksituntisen aineen, jota hän opiskelee 8. luokan ajan.

TUNTIJAKO

	h/viikko	7. luokka	8. luokka	9. luokka
Äidinkieli ja kirjallisuus	9	3	3	3
A-kieli	8	2	3	3
B-kieli	6	2	2	2
Matematiikka	10	3	3	4
Biologia ja maantiede	7	2	2	3
Fysiikka ja kemia	7	2	3	2
Terveystieto	3	1	2	-
Uskonto / et	3	1	1	1
Historia ja yhteiskuntaoppi	7	2	2	3
Musiikki	1	1	-	-
Kuvataide	2	2	-	-
Käsityö	3	3	-	-
Liikunta	6	2	2	2
Kotitalous	3	3	-	-
Oppilaanohjaus	2	1	-	1
Valinnaiset aineet	13	-	7	6
Tuntimäärä yhteensä	90	30	30	30

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1. Oppimiskäsitys

Eurajoen yhteiskoulun opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.

Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.

2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.

Koulun rauhallinen ympäristö antaa pohjan jatkuvalle henkiselle kasvulle ja itsensä monipuoliselle kehittämiselle. Viihtyisä ja riittävä fyysinen kouluympäristö luo turvallisuutta samoin kuin sellainen psyykkinen ilmapiiri, jossa muita huomioon ottaessa hyväksytään erilaisuus ja ymmärretään yhteisen vastuun merkitys. Jokainen yhteisön jäsen rakentaa omalta osaltaan koulun ilmapiiriä.

2.2.1. Fyysinen oppimisympäristö

Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Kiinteistöstä huolehtii kunnan tekninen toimi. Koulu vastaa opetusvälineistä ja oppimateriaaleista ja hankkii niitä resurssiensa puitteissa. Oppimisympäristöön kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Koulun läheisyydessä sijaitseva liikuntakeskus antaa oppilaalle mahdollisuuden fyysisten ja liikunnallisten taitojen harjoittamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristöjä ovat myös kaikki ne erilaiset kohteet, joihin koulusta tehdään retkiä, tutustumiskäyntejä, opintomatkoja ja leirikouluja.

Opiskelutilat ja -välineet suunnitellaan ja järjestetään siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut ovat oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustus tukee myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen on kiinnitettävä huomiota.

2.2.2. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö

Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.

Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Se on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä. Tavoitteena on edistää oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristö ohjaa oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen.

Oppimisympäristö tukee myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Sitä vahvistavat tuki- ja kummioppilastoiminta sekä oppilaskunta, jotka lisäävät oppilaiden vastuuta omasta toiminnastaan ja toisten huomioimista. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

2.2.3. Toimintakulttuuri

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Päämääriin edettäessä koulun tulee tukea kotien kasvatustyötä. Sen vuoksi on lisättävä koulun avoimuutta koteihin sekä saada kotien luottamus koulun kykyyn suoriutua tehtävästään. Yksilön huomioon ottaminen opetus- ja kasvatustyössä edellyttää rehellistä ja tiivistä kanssakäymistä perheen ja koulun kesken.

Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta, kuten juhlat, opintoretket, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulu ei ole erillinen osa yhteiskuntaa. Toimintaa suunniteltaessa huomioidaan paikkakunnan elinkeinoelämä ja pyritään hyvään yhteistyöhön. Koulu ottaa huomioon maaseudun erityispiirteet sekä kunnan erityisaseman energian tuotannossa ja ympäristökysymyksissä mm. pyrkiessään kestävään kehitykseen.

Koulun kasvatustavoitteet ja arvot sekä aihekokonaisuudet konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

Kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääntyessä tapakasvatuksen merkitys kasvaa. Luontevaan ystävällisyyteen ja huomaavaisuuteen perustuvan hyvän käytöksen oppiminen on tärkeä osa koulun eettistä kasvatusta. Hyvien tapojen opettaminen toteutetaan tiedollisen kasvatuksen tavanomaisin menetelmin, mutta lisäksi jokaisessa sopivassa tilanteessa annetaan asiallista ohjausta ihmiseltä ihmiselle. Tässä mielessä jokainen työyhteisön jäsen on oppilaan kasvattaja ja jokainen oppitunti on myös hyvien tapojen tunti.

2.3. Työtavat

Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavoilla edistetään tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin

Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

• virittävät halun oppia

• ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen

• aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti

• edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista

• kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja

• tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista

• edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista

• kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten

• auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen

• kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

Oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Vaihtelevilla ja monipuolisilla työtavoilla lisätään myös koulutyön mielekkyyttä ja kouluviihtyvyyttä.

3. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN
KESKEISET SISÄLLÖT

3.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

3.1.1. Ihmisenä kasvaminen

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

TAVOITTEET
Oppilas oppii

• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan

• arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän

• tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle

• tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana

• toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

KESKEISET SISÄLLÖT

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä

• oikeudenmukaisuus, tasa-arvo

• esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta

• opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen

• toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.

KOULUN OMIA TOIMINTATAPOJA VOIVAT OLLA ESIM.

• tukioppilastoiminta

• oppilaskuntatoiminta

• opintoretket

• parlamenttikerho

• musikaaliproduktiot

3.1.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

TAVOITTEET
Oppilas oppii

• tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria

• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

• ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

KESKEISET SISÄLLÖT

• oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus

• muita kulttuureita ja monikulttuurisuus

• ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä

• kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa

• tapakulttuurien merkitys.

•

KOULUN OMIA TOTEUTUSTAPOJA VOIVAT OLLA ESIM.

• kansainvälisyysprojektit (esim. teemaruokaviikot, vaihto-oppilastoiminta)

• vieraisiin kulttuureihin tutustuminen (kirjallisuus, musiikki, kuvataiteet, elokuva, kielet, maantieto, uskonto, kotitalous)

• musikaaliproduktiot

• leirikoulutoiminta

3.1.3. Viestintä ja mediataito

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

TAVOITTEET
Oppilas oppii

• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää

• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa

• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti

• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT

• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa

• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus

• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen

• yhteistyö median kanssa

• lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus

• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.

KOULUN OMIA TOTEUTUSTAPOJA VOIVAT OLLA ESIM.

• medialukutaidon kehittäminen äidinkielessä, yhteiskuntaopissa, syventävillä kursseilla ja valinnaisissa oppiaineissa

• sähköpostin käytön ja netiketin opetteleminen

• sanomalehtiviikko

• musikaaliproduktiot

3.1.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

TAVOITTEET
Oppilas oppii

• ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta

• muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen

• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä

• kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti

• toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia

• tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.

KESKEISET SISÄLLÖT

• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta

• demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa

• erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa

• verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi

• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi

• yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen.

KOULUN OMIA TOTEUTUSTAPOJA VOIVAT OLLA ESIM.

• oppilaskuntatoiminta

• tukioppilastoiminta

• työelämään tutustuttaminen

• parlamenttikerho

• opinto-ohjauksen tutustumiskäynnit

• musikaaliproduktiot

3.1.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille

TAVOITTEET

Oppilas oppii:

• ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden

• havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja

• edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla

• ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta

KESKEISET SISÄLLÖT

• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä

• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista

• ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa

• ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari

• oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen

• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta

KOULUN OMIA TOIMINTATAPOJA VOIVAT OLLA ESIM.

• kouluympäristön siisteydestä huolehtiminen (esim. siivoustalkoot)

• varojen hankinta yhteisiin projekteihin (esim. luokkaretket, leirikoulut)

3.1.6. Turvallisuus ja liikenne

Turvallisuus ja liikenne – aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti

TAVOITTEET

Oppilas oppii:

• tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi

• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti

• toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti

• toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä

• vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen

KESKEISET SISÄLLÖT

• onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä

• työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus

• koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja

• väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa

• keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt

• muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet

• lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen

KOULUN OMIA TOIMINTATAPOJA VOIVAT OLLA ESIM.

• teemapäivät (esim. päihteet, ensiapu)

• koulupoliisitoiminta

3.1.7. Ihminen ja teknologia

Ihminen ja teknologia –aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme.

Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, ja sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii:

• ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä

• käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti

• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin

• ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen

KESKEISET SISÄLLÖT

• teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa terveydenhoidossa ja ympäristön suojelussa sekä paikallisessa tuotantoelämässä

• teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina

• luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus

• teknologian kehittäminen ja sen vaiheet

• teknologian ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset

• tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

KOULUN OMIA TOIMINTATAPOJA VOIVAT OLLA ESIM.

• tietotekniikka työvälineenä mahdollisimman monessa oppiaineessa

• tutustumiskäyntejä teollisuuteen

3.2. Kieliohjelma

Eurajoen kunnan kieliohjelman mukaan kaikille yhteisen A1-kielen, englannin opiskelu alkaa kolmannella (3.) vuosiluokalla. Kaikki oppilaat opiskelevat englannin kieltä yhteensä kahdeksan (8) vuosiviikkotuntia 3-6 luokilla. 7-9 luokilla A1-kieltä opiskellaan myös yhteensä kahdeksan (8) vuosiviikkotuntia (2+3+3).

B1-kielenä kaikki opiskelevat ruotsia 7. luokalta alkaen. Kieltä opiskellaan yhteensä kuusi (6) vuosiviikkotuntia 7-9 luokilla (2 + 2 + 2).

Valinnaisaineena oppilas voi lisäksi valita B2-kielen, jota opiskellaan 8-9 luokilla yhteensä neljä (4) vuosiviikkotuntia (2+2). Valittavat kielet ovat saksa ja ranska.

Koulun kieliohjelma

A1 englanti; alkaa 3. luokalta

B1 ruotsi; alkaa 7. luokalta

B2 saksa, ranska, alkaa 8. luokalta

Kielipolku	7.	8.	9.
A1 englanti 3. luokalta alkava yhteinen kieli	2	3	3
B1 ruotsi 7. luokalla alkava yhteinen toinen kotimainen kieli	2	2	2
B2 saksa, ranska 8. luokalla alkava valinnainen kieli	--	2	2

3.3. Ainekohtaiset

3.3.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

TAVOITTEET

Luokilla 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia.

Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

SISÄLLÖT

7. LUOKKA

Vuorovaikutustaidot: kielen tehtäviin tutustuminen, kuuntelijan ja puhujan perustaitojen harjoitteleminen, ryhmäkeskustelun harjoitteleminen, haastattelu, sanattoman viestinnän tulkitseminen, improvisointia ja dramatisointia

Tiedonhankintataidot: kirjaston luokitukseen tutustuminen, erilaisten hakuteosten, sanakirjojen ja Internetin käyttäminen apuna puhe- ja kirjoitustehtävien laadinnassa sekä lähteiden luotettavuuden arvioiminen, muistiinpanojen tekemisen harjoitteleminen

Tekstinymmärtäminen: ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoitteleminen, opiskelutekniikoihin tutustuminen, monipuolisten tekstien lukemaan opetteleminen (faktan ja fiktion erottaminen, mediatekstit, kaunokirjallisuuden tulkitseminen, tilastojen ja kuvan lukeminen)

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen: kohteliaan ilmaisu- ja viestintätavan opetteleminen, omien tekstien tavoitteiden määritteleminen, tekstin jäsentelyn harjoitteleminen: kirjoitelman aloitus ja lopetus sekä jaksotuksen hahmottaminen, erilaisten tekstityyppien harjoitteleminen (kertomus, kuvaus, uutinen)

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin: kirjallisuuden peruskäsitteiden kertaaminen, monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen (novelleja, runoja, kokonaisteoksia), tekstien avaamista monipuolisin keinoin, virkkeenmuodostuksen perusteiden kertaaminen (verbi lauseen ydin, verbin persoona- ja aikamuodot, sanaluokat ja sijamuodot, lauseen pääjäsenet ja objekti, lausetyypit), oikeinkirjoitusasioiden kertaaminen (välimerkit, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, iso ja pieni alkukirjain), koulukulttuuriin tutustuminen

8. LUOKKA

Vuorovaikutustaidot: keskustelemisen ja kuuntelemisen harjoitteleminen, vaikuttamisen ja perustelemisen harjoitteleminen, väittelyyn osallistuminen, erilaisten kielenkäyttötilanteiden pohtiminen

Tekstinymmärtäminen: asiateksteihin ja niiden rakenteisiin tutustuminen, tekstin pääasioiden ja keskeisten sisältöjen etsiminen ja löytäminen, mediakriittisyyden opetteleminen, vaikuttavien tekstilajien keinojen pohtiminen, mainonnan keinoihin ja tapoihin tutustuminen.

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen: oman ilmaisun harjoitteleminen, kehittäminen ja monipuolistaminen erilaisia tekstejä tuottamalla, mielipidetekstin kirjoittaminen, vaikuttavan puheenvuoron pitäminen, kielenhuollon kertaaminen ja oikeinkirjoituksen varmentaminen

Tiedonhankintataidot: kirjaston aktiivinen käyttäminen, lukutekniikoiden harjoitteleminen ja tekstin pääasioiden etsiminen, tiivistelmän tai referaatin laatiminen, tiedotusvälineisiin, media- ja verkkoteksteihin tutustuminen, kuvan lukeminen ja kuvan välittämien viestien pohtiminen, eri tietolähteiden luotettavuuden pohtiminen

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin: modukset, nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet, lauseenjäsenten opetteleminen ja virkkeen rakenteen kertaaminen, erilaisiin tekstilajeihin tutustuminen, kirjallisuudenlajien ja tyylien opetteleminen, erityisesti novelliin tutustuminen, proosan ja runojen ilmaisukeinoihin tutustuminen, monipuolisen kirjallisuuden lukeminen, tutustuminen marginaalisiin kirjallisuudenlajeihin, tiedotus- ja mediavälineiden merkityksen pohtiminen, elokuvaan, tv-sarjoihin ja teatteriin tutustuminen

9. LUOKKA

Vuorovaikutustaidot: puheenvuorolajien monipuolistaminen, omien näkemysten esittämisen harjoitteleminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen

Tekstinymmärtäminen: lukukokemusten jakaminen luokkayhteisössä, lukuprosessien hallinnan varmentaminen, kulttuurin keskeisten tekstilajien tunnistaminen, kaunokirjallisten tekstien tulkitseminen, verkkolukutaidon kehittäminen

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen: kielentaitojen varmentaminen kielenhuolto- ja asiatyyliharjoituksin, oman tekstin suunnitteleminen ja rakentaminen tietotekniikkaa hyväksi käyttäen, aineistopohjaisen kirjoittamisen taitojen syventäminen, asiakirjoittamisen harjoitteleminen, esitelmän tai pienoistutkielman laatiminen, puhe-esityksen havainnollistamis- ja kohdentamiskeinojen varmentaminen

Tiedonhankintataidot: itsenäisen tiedonhankinnan oppiminen, hakuteosten ja Internetin kriittinen käyttäminen, kirjaston hyödyntäminen

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin: suomen kielen piirteisiin ja suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan tutustuminen, havaintojen tekeminen kielen paikallisista ja tilanteisista vaihteluista, oman asuinalueen puhekielen piirteiden havainnoiminen, Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin perehtyminen, merkittäviin suomalaisiin kirjoihin ja kirjailijoihin tutustuminen, kansanrunouden ja Kalevalan tutkiminen, mahdollisimman monipuolinen paikalliskulttuuriin tutustuminen, käännöskirjallisuuden lukeminen ja lukemisesta saatujen kokemusten jakaminen, novellin ja runon tulkitseminen.

AIHEKOKONAISUUDET

1. Ihmisenä kasvaminen: ajattelun kehittyminen, yhteistoimintataitojen kehittäminen, tavoitteellisen toiminnan oppiminen, omien oppimistapojen tunnistaminen

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: paikalliskulttuurin arvostaminen, suomalaisen kulttuurin monipuolinen tuntemus, kasvaminen kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen

3. Viestintä ja mediataito: tiedonhankintataidot, mediakriittisyys, vuorovaikutustaitojen kehittäminen, kirjaston monipuolinen käyttäminen ja kirjallisuuden merkityksen ymmärtäminen

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: vaikuttamisen taidot, mielipiteiden ilmaiseminen ja perustelutaidot, itsearviointi ja palautteen antaminen, asiakirjojen laatiminen

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: ympäristön huomioiminen, valintojen ja niiden seuraamusten pohtiminen

6. Turvallisuus ja liikenne: rakentava toiminta konfliktitilanteissa, symbolien tulkitseminen

7. Ihminen ja teknologia: teknologian vastuullinen ja kriittinen käyttäminen, tietoteknisten laitteiden hyödyntäminen

ARVIOINTI

Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettujen luokkakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Arvioinnin tulee ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arviointi on jatkuvaa ja objektiivista. Se kohdistuu oppilaan oppimiseen ja edistymiseen.

Sanallisessa ja numeroarvioinnissa otetaan huomioon ikätason mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa-alueet. Opettajan tekemän arvioinnin lisäksi oppilas arvioi itse omaa oppimistaan ja edistymistään.

Arvioinnissa voidaan käyttää apuna mm. seuraavanlaisia arviointivälineitä: suulliset esitykset ja kirjoitelmat, kielentaidon kokeet, luetun ja kuullun ymmärtämisen testit, kirjallisuustehtävät, projektit.

Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon oppilaan aktiivisuus, harrastuneisuus ja asenne.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään

• osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa

• osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

• edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

• tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä

• lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen

• erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista

• tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja

• osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut

• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä

• osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia

• tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun

• pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista

• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

• osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne

• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan

• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata

• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen

• löytää itseään kiinnostavaa tieto ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan

• on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

• pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa

• osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

• tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

• tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä

SUOMI TOISENA KIELENÄ

Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta.

Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä.

Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa.

Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys.

Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoitteleminen kietoutuvat kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa

• ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu

• selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä

• ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä

• kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä

• kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan

• käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi

• arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä

• kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella

• vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita.

KESKEISET SISÄLLÖT

B Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan

• henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet

• eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet

• juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto

Rakenteet ja kielitieto

• äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet

• kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja tärkeimmät nominityypit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseenjäsenten tunnistaminen; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen; lausetyypit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; välimerkit ja oikeinkirjoitus

• sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit

• puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu

• suomi maailman kielten joukossa

Lukeminen ja kirjoittaminen

• suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet

• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä

• tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin

Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus

• ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset

• keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet

• mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri

• kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta

• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä

Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot

• puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen

• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen

• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen

• puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä

• neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen

Kielenopiskelutaidot

• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana, merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kielitaidon arviointi

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.

Kielitaito

Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: B1.1–B1.2

Kulttuuritaidot

Oppilas

• tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja

• ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä

• ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.

Kielenopiskelutaidot

Oppilas

• on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja.

3.3.2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI

RUOTSIN KIELI

Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään pohjoismaisia kulttuureja. Ruotsin opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaan tulee oppia ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.

RUOTSI B-KIELENÄ

Vuosiluokat 7-9

Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä ruotsinkielisestä ja pohjoismaisesta kulttuureista. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitoja.

Tavoitteet

Kieli

Oppilas oppii

• kommunikoimaan ruotsiksi kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa

• ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön

• kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

• tuntemaan kielialueen keskeisiä kulttuurisisältöjä, kuten henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja

• vertailemaan muiden Pohjoismaiden kulttuureja omaansa

• viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla

• ymmärtämään ja arvostamaan omaa kulttuuriaan sekä muiden Pohjoismaiden kulttuureja

Oppimaan oppiminen

Oppilas oppii

• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä

• tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita

• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

Keskeiset sisällöt

7. luokka: tilanteet ja aihepiirit

• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät

• harrastukset ja vapaa-ajan vietto

• koulu, oppilastoverit ja opettajat

• arkipäivän asiointitilanteita: kahvila, ravintola, pääsylipun ostaminen

Edellä mainittujen tilanteiden ja aihepiirien myötä yleisistä oppimistavoitteista ja opetuksen keskeisistä sisällöistä 7. luokalla toteutuvat ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito.

7. luokka: rakenteet

• persoonapronominit

• numerot

• kellonajat

• substantiivin epämääräinen ja määräinen muoto

• olla-verbit ha ja vara

• pronomini den/det

• kieltosanat nej ja inte

• verbin preesens

• yleisimpiä prepositioita

• kysymyssanat ja -lauseet

• apuverbit

8. luokka: tilanteet ja aihepiirit

• arkipäivän keskustelutilanteita: matkalipun ostaminen, tien kysyminen, ruokapöytäkeskustelu, sairastaminen, pukeutuminen, mielipiteen ilmaiseminen

Edellä mainittujen tilanteiden ja aihepiirien myötä yleisistä oppimistavoitteista ja opetuksen keskeisistä sisällöistä 8. luokalla toteutuvat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, turvallisuus ja liikenne sekä viestintä- ja mediataito.

Rakenteet

• persoonapronominien objektimuodot

• imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti

• järjestysluvut

• ajanmääreet ja adverbit

• adjektiivien vertailu

9. luokka: tilanteet ja aihepiirit

• asuminen maalla ja kaupungissa

• kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat, pohjoismaalaisuus osana identiteettiä

• keskustelutilanteita, joissa aiheina mm. monikulttuurisuus, ympäristö, ammatinvalinta

Edellä mainittujen tilanteiden ja aihepiirien myötä yleisistä oppimistavoitteista ja opetuksen keskeisistä sisällöistä 9. luokalla toteutuvat ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.

Rakenteet

• sivulause

• konditionaali

• imperatiivi

• att-partikkelin käyttö infinitiivin yhteydessä

• refleksiiviverbit

• tavallisimpia prepositioilmauksia

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kieli

Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Tekstin ymmärtäminen	Kirjoittaminen
A2.1	A1.3	A2.1	A1.3

Arviointi

perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arviointitietoja annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen numeroarvosteluna todistuksissa ja erilaisten tiedotteiden avulla, esim. kokeiden yhteydessä sekä suullisesti. Oppilaiden itsearviointi täydentää edellisiä opettajan käyttämiä arviointimuotoja. Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen vuosiluokilla 8-9.

3.3.3. VIERAAT KIELET

A-KIELI – ENGLANTI

Vieraan kielen opetus antaa oppilaille valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa, oppilaat totuttelevat käyttämään kielitaitoaan ja kasvavat eri kulttuurien ymmärtävään kohtaamiseen ja kunnioitukseen. Kieliopinnot antavat oppilaille kulttuuripääomaa sekä uuden näkökulman omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilas ymmärtää, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.

ENGLANTI

VUOSILUOKAT 7 – 9

TAVOITTEET

Tavoitteena on kaikkia kielitaitoon kuuluvia toimintoja harjoittamalla antaa oppilaille käyttökelpoinen, yleisluontoinen kielitaito, joka luo valmiuden kielitaidon ylläpitämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen sekä pohjan myöhemmille opinnoille. Oppilas ymmärtää myös laajempaa yleistietoa sisältävää, kuultua tai luettua, selvästi jäsennettyä tekstiä.

Kieli on sosiaalista toimintaa. Sitä opiskellaan ihmisten välistä viestintää varten. Viestin pääpaino on viestin käsitettävyydessä, sen perille menemisessä. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja ja monipuolinen sanavarasto viestin perillemenon varmistamiseksi kunkin oppilaan henkilökohtaiset oppimisen edellytykset huomioon ottaen.

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria sekä viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria sekä arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria. Oppilas tuntee englantia puhuvan maailman perusasioita; kuuluisia henkilöitä, maantietoa, historiaa, tärkeitä tapahtumia ja tapakulttuuria.

Oppimaan oppiminen

Oppilas hallitsee erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita kuten aktiivisuus pari- ja ryhmätyöskentelyssä sekä kotitehtävien säännöllinen tekeminen. Hän osaa päätellä merkityksiä asiayhteydestä, käyttää hyväksi äidinkielessä oppimaansa sekä korvata kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä asian toisin sanoin. Oppilas oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan. Oppilas osaa arvioida omaa työskentelyään ja tarvittaessa muuttaa työskentelytapojaan.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit

7. lk

Aihepiirit

Koti, perhe, asuminen maalla ja kaupungissa, lähiympäristö, lemmikit, koulunkäynti, ystävät ja ystävyys. Harrastukset, rahankäyttö ja ostokset, vaatteet ja pukeutuminen, ruoka ja ruokailu.

Tilanteet

Esittäytyminen, tuttavan tapaaminen, kuulumisten kysely, tapaamisista sopiminen, mieltymyksistä ja harrastuksista keskusteleminen, ehdottaminen ja ehdotuksiin reagointi, kohteliaisuudet ja niihin reagointi, tarjoaminen ja pyytäminen sekä pyyntöihin reagointi, uutiset ja niihin reagointi, harrastuksista kertominen. Edellä mainittujen tilanteiden kautta toteutuu opetuksen keskeisistä sisällöistä viestintä ja mediataito. Aihekokonaisuus ihmisenä kasvaminen toteutuu ystävyysaiheisen kappaleen käsittelyssä. Kansainvälisyysteemaa käsitellään eri maiden koulujärjestelmiä vertailemalla ja eri maiden ruokakulttuureista keskustelemalla.

8.lk

Aihepiirit

Eurooppa ja eurooppalaisen nuoren identiteetti; maiden ominaispiirteitä, matkustaminen, lomailu, oman ja vieraan kulttuurin vertailu, Brittiläinen kansainyhteisö, Intia. Yhdysvallat: historiaa, maantietoa, juhlapäiviä, merkkihenkilöitä; amerikkalainen elämäntapa eurooppalaisin silmin. Nuorten ja aikuisten suhteet; koulukiusaaminen, terveet elämäntavat, idoleita ja sankareita. Suomi: perustiedot, ulkomaalainen Suomessa, suomalainen ruoka, urheilu, teknologia.

Tilanteet

Ulkomaalaisen tapaaminen, matkatoimistossa asiointi, tien kysyminen ja neuvominen sekä kuvasta kertominen. Amerikanenglannin ja brittienglannin eroja. Aihekokonaisuus turvallisuus ja liikenne tulee esille matkailuteeman yhteydessä. Kulttuuri-identiteetti- ja kansainvälisyysasioita käsitellään Euroopan maita ja USA:ta koskevan kurssin ja Suomea käsittelevän jakson yhteydessä. Ihmisenä kasvamista käsitellään erilaisuuden hyväksymisestä ja esikuvista keskusteltaessa.

9.lk

Aihepiirit

Ihmissuhteet, tunne-elämä, terveys ja hyvinvointi, kestävä kehitys. Opiskelu, työ ja elinkeinot, yhteiskunnan palvelut; tiedotusvälineet, viestintä, mainonta. Nuorisokulttuuri; taide ja viihde.

Tilanteet

Oman mielipiteen ilmaiseminen aihepiireihin sisältyvistä asioista, opiskelusta ja työelämästä keskusteleminen, työpaikkahaastattelu, kohteliaiden kysymysten muodostaminen.

Aihekokonaisuus viestintä ja mediataito tulee esille keskusteltaessa tiedotusvälineistä ja mainonnasta. Ihmisenä kasvamista käsitellään puhuttaessa ihmissuhteista ja tunne-elämästä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta – aihekokonaisuus toteutuu myös 9. luokalla.

Rakenteet :

Verbin perustaivutus, tärkeimmät aikamuodot, sijamuotojen yleisimmät muodostustavat ja käyttö, yleisimmät prepositiot ja sidosrakenteet sekä keskeinen lauseoppi. Nämä rakenteet kertautuvat opetuksessa jatkuvasti. Vuosiluokilla 7-9 kerrataan / opetetaan uusina rakenneasioina:

7. lk

olla, omistaa; yleispreesens, yleisimperfekti, perfekti, pluskvamperfekti; adjektiivien vertailu; prepositioita, adverbeja, ajan ilmaisuja. Verbin ing-muoto; futuuri, futuuri ja if-ehtolause; sanajärjestys; kestopreesens ja kestoimperfekti; 1. konditionaali, 1. konditionaali ja if-ehtolause alustavasti; imperatiivi.

8. lk

Substantiivit: laskettavat ja ei-laskettavat, artikkelit, yksikkö ja monikko; relatiivipronominit; muodollinen subjekti; paljoussanat. Verbinmuotojen kertaus; persoonapronominikertaus, uutena objektimuodot ja itsenäiset omistusmuodot; artikkelin käyttö maantieteellisten nimien yhteydessä; adjektiivit ja adverbit sekä niiden vertailu; be able to, have to; paikan ja ajan prepositioita. Modaaliapuverbit ja korvaavia rakenteita; refleksiivipronominit; futuurin ja 1. konditionaalin sekä ehtolauseiden vahvistus, 2. konditionaali ja ehtolause alustavasti; liitekysymykset.

9. lk

Passiivi, ing-muoto, infinitiivi, lisää konditionaalia, epäsuora kysymys ja esitys; monipuolinen, mittava kertaus.

TYÖTAVAT

Käytetään vaihtelevasti erilaisia työtapoja. Opettajajohtoisen työskentelyn ohella runsaasti pari- ja ryhmätyöskentelyä. Tehdään pienimuotoisia projektitöitä, työskennellään itsenäisesti sekä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa ATK-luokan kieliohjelmien ja internetistä löytyvien kieliaiheisten sivujen avulla.

ARVOINTI

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimistuloksiin, työskentelyyn ja oppimisprosessiin. Arviointitietoja annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen numeroarvosteluna todistuksissa, erilaisten tiedotteiden avulla (esim. kokeiden yhteydessä) ja suullisena palautteena oppitunneilla. Oppilaiden säännöllinen itsearviointi ”Minä englannin oppijana” –lomakkeen avulla täydentää opettajan suorittamaa arviointia.

Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen perusopetuksen vuosiluokilla 8-9. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielen osaamisen taso luokalla 9 taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:

	Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Tekstin ymmärtäminen	Kirjoittaminen
Englanti	B1.1	A2.2	B1.1	A2.2

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.

Oppimaan oppiminen

Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

3.3.4. MATEMATIIKKA

TAVOITTEET

Matematiikka tulee nähdä laajempana kuin vain tiettyjen laskutaitojen oppimisena. Se kehittää keksimiskykyä ja luovaa ajattelua. Se myös antaa taidon lukea ja ymmärtää eri muodoissa esitettyä matemaattista informaatiota nykyajan teknistyneessä yhteiskunnassa. Matematiikan opetuksella pyritään saamaan oppilaita ymmärtämään matematiikan osaamisen merkitys ja kasvattaa luottamaan omiin kykyihinsä. Ongelmanratkaisutaito on keskeinen asia, se vaikuttaa ajattelun kehittymiseen. Tavoitteena on herättää myönteistä asennoitumista ja harrastusta matematiikkaa kohtaan, sekä luoda pohja jatko-opinnoille.

SISÄLLÖT

Oppiaines on jaettu asiakokonaisuuksiksi. Niissä edetään johdonmukaisesti ja pyritään luomaan oppilaalle hyvä peruslaskutaito ja ohjaamaan oppilasta matemaattiseen ajatteluun ja täsmälliseen suulliseen ja kirjalliseen esitykseen. Oppilas, joka kokee matematiikan vaikeaksi, ehtii hankkia riittävän rutiinin ja ymmärryksen perusasioiden käsittelyssä ja matemaattisesti suuntautunut oppilas kykenee syventymään hyvinkin vaikeisiin sovelluksiin.

TYÖTAVAT

Työtapojen valinnalla pyritään tukemaan oppilaan kasvua ja oppimista. Työtavan valintaan vaikuttavat ryhmän koko ja koostumus sekä luokkatila. Työtapoina voidaan käyttää mm. yksilötyöskentelyä, parityöskentelyä, ryhmätyöskentelyä, yhteistoiminnallista oppimista, ohjelmoitua opetusta, tietokoneavusteista opetusta, opettajajohtoista opetusta, ongelmakeskeistä opetusta, projekteja ja tutkielmia sekä pelejä ja leikkejä. Laskimia ja tietokoneita käytetään luonnollisina apuvälineinä.

ARVIOINTI

Opettaja suorittaa jatkuvaa arviointia seuraten oppilaiden käsitteiden ja prosessointitaitojen omaksumista. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimistuloksiin, työskentelyyn ja oppimisprosessiin. Arviointitietoja voidaan antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen numeroarvosteluna todistuksissa sekä kokeissa, sekä erilaisten kirjallisten tiedotteiden avulla esim. kokeiden yhteydessä ja suullisesti. Osana arviointia on oppilaan oma itsearviointi. Arvioinnissa otetaan huomioon arvosanan kahdeksan mukaiset hyvän osaamisen kriteerit ja arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Vuosittain osaamisen kriteerien painottaminen lisääntyy.

7. vuosiluokka – 3 kurssia

	Luvut ja laskutoimitukset	Tasogeometria	Lukujonot ja yhtälöt	Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Sisällöt	· lukujoukot · vastaluku, itseisarvo, käänteisluku · peruslaskutoimitukset kokonais-, murto- ja desimaaliluvuilla myös negatiivisilla luvuilla · luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä · lausekkeiden sieventäminen · suhde · potenssi, eksponenttina kokonaisluku · arviointi ja mittaaminen, merkitsevät numerot · pyöristyssäännöt	· tasokuvioihin liittyviä käsitteitä ja osia · tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen · pituus- ja pinta-ala yksiköitä · kappaleiden nimeäminen ja luokittelu ja piirtäminen · geometrista piirtämistä · kulman mittaaminen, erikoisia kulmia · koordinaatisto	· lukujonot · muuttujakäsite · lausekkeen sieventäminen ja sen arvon laskeminen · lausekkeen yhteen- ja vähennyslasku · lausekkeen kertominen ja jakaminen luvulla · yhtälön ratkaiseminen · taitojen soveltaminen sanallisten tehtävien ratkaisussa · suoran yhtälö · suoran piirtäminen · kuvaajan tulkinta	Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys o eri maiden mittajärjestelmiä o valuuttamuunnokset Viestintä ja mediataito o kirjaan kuuluvan CD-levyn hyödyntäminen o internetin hyödyntäminen o muiden matematiikkaohjelmien käyttö Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys · kaupankäyntiin ja matkustamiseen liittyvä laskenta, projektityöt Turvallisuus ja liikenne · mopoilijan/autoilijan kulujen laskenta
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa	· arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito · korottaa luvun kokonais-lukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä · soveltaa laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa	· tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet · soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan laskutapoja · käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen · suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa · osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä · osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta	· sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla · ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön · korottaa luvun kokonais-lukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset · muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä

8. vuosiluokka – 3 kurssia

	Algebra	Geometria	Funktiot	Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Sisällöt	· potenssiopin kertausta, eksponenttina nolla, kymmenen potenssit · polynomiopin kertaus, polynomien kerto- ja jakolasku · yhtälöiden ratkaiseminen, identtiset ja nimittäjiä sisältävät yhtälöt · taitojen soveltaminen sanallisten tehtävien ratkaisussa · verranto · suoraan- ja kääntäenverrannollisuus	· yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys, mittakaava · peilaukset · yhdenmuotoisten kuvioiden pinta-ala · suorakulmaisen kolmioon liittyviä laskuja · Pythagoraan lause · trigonometriaa · suorakulmaisenkolmion osien ratkaiseminen · prosenttilaskut ja suhde	· riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla · funktion määritelmä · funktion arvon laskeminen · funktion kuvaajan piirtäminen ja tulkinta · suoran yhtälö kuvaajasta	Viestintä ja mediataito o projektitöiden kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla o taulukkolaskenta ja diagrammien piirtäminen o tietojen haku Internetistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys · geometrian soveltaminen arkielämään
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa	· ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön · sieventää algebrallisia lausekkeita · korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset · muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä · arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet	· löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa · soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa · käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen · osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä	· osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan · osaa ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti · osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta · tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen

9. vuosiluokka – 4 kurssia

	Luvut ja laskutoimitukset ja algebra	Funktiot	Geometria	Tilastot ja todennäköisyys	Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Sisällöt	prosenttilasku ja korkolasku, liuoslaskut kerrataan laskutoimituksia reaaliluvuilla rationaalilausekkeiden laskutoimitukset yhtälö, epäyhtälö, funktioiden määrittelyjoukko yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöparin avulla	funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio polynomiopin kertausta potenssiopin kertaus	ympyrän kehän pituus, ala, kaaren pituus ja sektorin pinta-ala avaruusgeometriaa: kappaleiden tilavuuden ja pinta-alan laskeminen kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen yksikönmuunnokset	todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa	Viestintä ja mediataito projektitöiden kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla diagrammien piirtäminen tietojen, mm. tilastojen, haku Internetistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys pankkilaskut geometrian soveltaminen käytännön elämään Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta talousarvion laatiminen
Kriteerit – oppilas osaa	· arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito · käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa	· ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti · jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta · tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; oppilas osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä · käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen · arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet	· soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa · käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen · suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa · osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.	· määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä · ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa · lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon

3.3.5. BIOLOGIA

TAVOITTEET	Biologia on luonnon ja elämän ilmiöitä sekä edellytyksiä tutkiva ja selittävä oppiaine, jonka päätavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet luonnontieteellisen maailmankuvan muodostamiseen.
SISÄLLÖT 7.luokka	Suomen vesiekosysteemien käsittelyä. Mahdollisuuksien mukaan osa seuraavista: järvet, virtaavat vedet ja Itämeri. Lajien tuntemusta sekä ympäristön ja eliöiden välisen suhteen tarkastelua.
8.luokka	Suomen maaekosysteemien käsittelyä. Metsän kasvit, eläimet ja metsän merkitys ihmiselle. Soiden tarkastelua ja lajiston tuntemusta.
9.luokka	Ihmisen biologiaa. Tutustutaan oman elimistön toimintaan ja rakenteeseen. Elintapojen merkitys terveyden kannalta sekä sukupuolisuus ovat myös käsiteltäviä aiheita. Evoluutiota Ihmisen asema ja vastuu ympäristössään.
ARVIOINTI	Oppilaan arvostelussa ja annettavan biologian numeron perusteena ovat: -aihepiirin käsittelyn jälkeen pidettävät kokeet -oppilaan tuntiaktiivisuus ja tarkkaavaisuus sekä tunti- että kotitehtävien suoritus -mahdolliset esitelmät ja kirjalliset työt -harrastuneisuus Päättöarvioinnissa otetaan huomioon valtakunnalliset kriteerit.

3.3.6. MAANTIETO

TAVOITTEET	Maantieto on oppiaine, joka kuvaa alueellisesti luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta sekä selittää maapallolla esiintyviä eroja luonnossa, kulttuurissa ja tapahtumissa. Maantiedon tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet maailmankuvan muodostamiseen sekä alueellisten erojen ymmärtämiseen. Oppilas harjaantuu havainnoimaan ympäristöään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja sekä käyttämään kuvia, kaavioita ja tekstejä tiedonlähteinä. Huomio kiinnitetään paitsi itse alueellisuuteen niin myös toiminnallisuuteen, sen rakenteeseen ja yhteistyöhön sekä ympäristöön.
SISÄLLÖT 7.luokka	Tutustutaan Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä napa-alueisiin. Läntisen pallonpuoliskon karttakuva ja luonnonolot tulevat tutuiksi ja niiden sekä historiallisten tapahtumien avulla pyritään ymmärtämään kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden välisiä eroja ja ongelmia. Maantieteellisiä peruskäsitteitä ja taitoja vahvistetaan.
8.luokka	Oman maanosamme aluemaantietoa. Tutustutaan Eurooppaan alueena ja sen eri valtioihin sekä niiden välisiin eroihin kehityksessä, kulttuurissa ja luonnonoloissa. Venäjän yhteydessä käsitellään myös muita entisen Neuvostoliiton valtioita ja ongelmia, joita uudet valtiot ovat kohdanneet muutosten ja itsenäistymisen myötä. EU ja sen asema maailmassa.
9.luokka	Suomen ja muun Pohjolan luonnonmaantietoa ja kulttuurimaantietoa. Syvennetään maantieteellistä päättelykykyä ja taitoja etenkin karttojen ja kaavioiden osalta. Tutustutaan Suomen alueellisiin eroihin sekä siihen miten luonnonoloilla on vaikutusta ihmisen toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Maantieteellisten taitojen lisäämistä.
ARVIOINTI	Oppilaan arvostelussa ja annettavan maantiedon numeron perusteena ovat: -aihepiirin käsittelyn jälkeen pidettävät kokeet -oppilaan tuntiaktiivisuus ja tarkkaavaisuus sekä tunti- että kotitehtävien suoritus -mahdolliset esitelmät ja kirjalliset työt -harrastuneisuus Päättöarvioinnissa otetaan huomioon valtakunnalliset kriteerit.

3.3.7. FYSIIKKA

vuosiluokat 7 – 9

Keskeiset tavoitteet	Oppimisympäristö ja työtavat	Arviointi
Oppilas oppii · luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista · havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista, luokittelemista, hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista · suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisiä tutkimuksia, joissa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia · työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa · muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä · käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita · käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä · tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia	Oppimisympäristön valinnassa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon fysiikan opiskelun vaatimat tarpeet. Ryhmäkokojen tulee mahdollistaa turvallinen laboratoriotyöskentely. Tilat on oltava asianmukaiset ja välineistön tulee olla turvallinen ja riittävä, jotta oppilas ymmärtää fysiikan olevan nykyaikainen tieteenala. Työtapoina voidaan käyttää ryhmätyöskentelyä, yhteistoiminnallista oppimista, opettajajohtoista opetusta, projekteja, tutkielmia jne. Tietokoneita ja niihin liitettäviä mittavälineitä käytetään luonnollisina apuvälineinä.	Opettaja suorittaa jatkuvaa arviointia seuraten oppilaiden käsitteiden ja prosessointitaitojen omaksumista. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimistuloksiin, työskentelyyn ja oppimisprosessiin. Summatiivisten kokeiden lisäksi arvioinnin perustana voivat olla esimerkiksi projektit, tutkimustehtävät, työskentelyn taidot sekä kotitehtävät. Työskentelyn arviointi on oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia, mikä kokeellisen työskentelyn myötä muodostaa tärkeän osan arviointia. Arvioinnissa otetaan oppiaineiden tavoitteiden lisäksi huomioon oppilaan vastuullisuus työnteossa ja yhteisössä toimiminen. Arviointitietoja voidaan antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen numeroarvosteluna todistuksissa sekä kokeissa, sekä erilaisten kirjallisten tiedotteiden avulla esim. kokeiden yhteydessä ja suullisesti. Osana arviointia on oppilaan oma itsearviointi. Arvioinnissa otetaan huomioon arvosanan kahdeksan mukaiset hyvän osaamisen kriteerit ja arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Vuosittain osaamisen kriteerien painottaminen lisääntyy.

7. vuosiluokka – fysiikka 1 kurssi

	Fysiikan työtapoja	Aallot ja valo	Lämpöenergia	Aihekokonaisuudet ja integrointi (esimerkkejä)
Sisällöt	· fysiikka luonnontieteenä · mittaamisen perusteita: tutkimusten ja mittausten suunnittelu ja tekeminen sekä mittausten tulkitseminen	· värähdys- ja aaltoliike · ääni · valon ominaisuuksia · valon heijastuminen, peilit · valon taittuminen, linssit · optisia laitteita	· lämpötila ja lämpölaajeneminen · lämpöenergia · olomuodon muutokset · energian säilyminen ja huononeminen · lämpöenergian siirtyminen	Ihmisenä kasvaminen opiskelutaitojen kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä Viestintä ja mediataito Viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö Turvallisuus ja liikenne: turvallinen työskentely laboratoriossa
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa	- tietää , että fysiikka on perusluonnontiede - työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen - tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita - laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla	- tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä - tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristössään ja niille ominaisia ilmiöitä - tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa - ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta	- tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä - luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla - käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia ilmiöitä	Ihminen ja teknologia Teknologiset sovellukset, kuten mikroaaltouuni, ultraäänen käyttö, optiset laitteet, tiedon siirto valon avulla, valokuitu ym. Integrointi Biologia: mikroskooppiin tutustuminen 9lk : korvan ja silmän rakenne

8. vuosiluokka – fysiikka 1,5 kurssia

	Liike ja voima	Liike ja energia	Luonnon rakenteet	Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Sisällöt	· tasainen liike · kiihtyvä liike · vuorovaikutus ja voima · massa · tiheys · kitka · paine ja noste	· energia liikeilmiöissä · työ · teho · yksinkertaiset koneet · painopiste ja tasapaino	· luonnon rakenteet ja mallit: kvarkeista galakseihin · ytimen rakenne ja ydinenergia · radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio · ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon, säteilyltä suojautuminen	Ihmisenä kasvaminen opiskelutaitojen kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä Viestintä ja mediataito Viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö Turvallisuus ja liikenne fysiikan lakien vaikutus liikkumisessa turvallinen työskentely laboratoriossa säteilyltä suojautuminen
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa	- tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus , kiihtyvyys ja voima - tehdä graafisia esityksiä esim. tasaisen liikkeen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen - vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan	- käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, mm. energia, vuorovaikutus ja säteily - ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa - ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden esim. vivun toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia - tuntee työn ja energian välisen yhteyden - ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan	- tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita,sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa. - tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä - tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä - hahmottaa rakenneosien ketjun - hahmottaa mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla	Ihminen ja teknologia Ydinenergian turvallinen käyttö esim. vierailu Olkiluodossa Energia ja ympäristöongelmat

9. vuosiluokka – fysiikka 1 kurssi

	Sähkö	Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Sisällöt	· kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat · tasavirtapiiri · mittalaitteet ja kytkennät · resistanssi · sähkömagneettinen induktio · sähkön tuottaminen ja energian siirto · sähkön turvallinen käyttö kotona	Ihmisenä kasvaminen opiskelutaitojen kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä Viestintä ja mediataito Sähkön merkitys viestinnässä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Sähkön tuottaminen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa	-sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia - ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaavioita virtapiirin mallina - tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän - tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta - selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja	Turvallisuus ja liikenne Sähköturvallisuus Ihminen ja teknologia: Vierailu esim. Olkiluodossa, tutustutaan eri sähkön tuotantotapoihin

3.3.8. KEMIA

Kemia vuosiluokat 7 –9

Keskeiset tavoitteet	Oppimisympäristö ja työtavat	Arviointi
Oppilas oppii · työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen · käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä · tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia · ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle · tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä · käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja · kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla · soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa · tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle	Oppimisympäristön valinnassa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon kemian opiskelun vaatimat tarpeet. Ryhmäkokojen tulee mahdollistaa turvallinen laboratoriotyöskentely. Tilat on oltava asianmukaiset ja välineistön tulee olla turvallinen ja riittävä, jotta oppilas ymmärtää kemian olevan nykyaikainen tieteenala. Työtapoina voidaan käyttää ryhmätyöskentelyä, yhteistoiminnallista oppimista, opettajajohtoista opetusta, projekteja, tutkielmia jne. Tietokoneita ja niihin liitettäviä mittavälineitä käytetään luonnollisina apuvälineinä.	Opettaja suorittaa jatkuvaa arviointia seuraten oppilaiden käsitteiden ja prosessointitaitojen omaksumista. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimistuloksiin, työskentelyyn ja oppimisprosessiin. Summatiivisten kokeiden lisäksi arvioinnin perustana voivat olla esimerkiksi projektit, tutkimustehtävät, työskentelyn taidot sekä kotitehtävät. Työskentelyn arviointi on oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia, mikä kokeellisen työskentelyn myötä muodostaa tärkeän osan arviointia. Arvioinnissa otetaan oppiaineiden tavoitteiden lisäksi huomioon oppilaan vastuullisuus työnteossa ja yhteisössä toimiminen. Arviointitietoja voidaan antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen numeroarvosteluna todistuksissa sekä kokeissa, sekä erilaisten kirjallisten tiedotteiden avulla esim. kokeiden yhteydessä ja suullisesti. Osana arviointia on oppilaan oma itsearviointi. Arvioinnissa otetaan huomioon arvosanan kahdeksan mukaiset hyvän osaamisen kriteerit ja arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Vuosittain osaamisen kriteerien painottaminen lisääntyy.

7. vuosiluokka –kemia 1 kurssi

	Kemiaa tutkimaan	Aine ja reaktio	Ilma ja vesi	Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Sisällöt	· turvallinen työskentely laboratoriossa · puhdas aine ja seos · erotusmenetelmiä	· atomi · alkuaine ja kemialliset merkit · kemiallinen reaktio ja yhdiste · reaktionopeus · palaminen ja paloturvallisuus	· ilmakehän kaasut · elintärkeä vesi · vesi ja veden puhdistus	Ihmisenä kasvaminen Opiskelutaitojen kehittäminen Toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: kemikaalien turvallinen käyttö ja hävittäminen puhtaan veden välttämättömyys vesiensuojelun merkityksen ymmärtäminen Turvallisuus ja liikenne henkilökohtaisen suojaamisen ja puhtauden merkitys laboratoriotöissä
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa	• työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti, yksin ja ryhmässä • tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa	• käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä • tehdä yksinkertaisen kokeen, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista • kuvata atomia asianmukaisia malleja käyttäen	• esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä • tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä	Integrointi Kemian työtavat kuuluvat kaikkien 7-9 luokkalaisten sisältöihin Biologia 7 lk: veden kiertokulku, oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen

8. vuosiluokka –kemia 1,5 kurssia

	Aineiden kemiaa	Metallien kemiaa	Tuotteiden elinkaari	Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)
Sisällöt	• jaksollinen järjestelmä ja kemialliset sidokset • hapot, emäkset ja suolat • happamuus ja pH-asteikko • luonnon happamoituminen • ilmakehän ympäristöongelmat	• valmistus, käyttö ja kierrätettävyys • ominaisuudet • reaktiokyky • sähkökemiallinen jännitesarja • sähköpari, korroosio • elektrolyysi	• elinkaariarviointi • pesu- ja kosmeettiset aineet • tekstiilikuidut	Ihmisenä kasvaminen.: opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen Viestintä ja mediataito tietojen haku internetistä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: päästöjen vaikutus luonnon tasapainoon luonnonvarojen säästäminen metallien ympäristövaikutukset
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa	• työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä • tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita esim. palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta • tuntee aineiden kiertoprosesseja esim. hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen • tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, esim. fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja	• käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä esim. happamuutta ja sähkönjohtokykyä • kuvata kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen • tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä • tietää korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen	• tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita • tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteiden elinkaaren • tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle	Turvallisuus ja liikenne henkilökohtaisen suojaamisen ja puhtauden merkitys laboratoriotöissä Ihminen ja teknologia Kemiassa käytettävien laitteiden oikean käytön opettelu Tietoteknisten laitteiden käytön opettelu Vierailu teollisuuslaitokseen

9. vuosiluokka –kemia 1 kurssi

	Elollinen luonto ja yhteiskunta	Aihekokonaisuudet ja integrointi (esimerkkejä)
Sisällöt	• hiili • hiilivedyt • orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita: alkoholit ja karboksyylihapot • hiilihydraatit, valkuaisaineet ja rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineena sekä teollisuuden raaka-aineena • öljystä muoveiksi: öljynjalostus, öljy raaka-aineena, yleisimmät muovilaadut ja niiden hävittäminen kotitaloudessa • puusta paperiksi	Ihmisenä kasvaminen opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen Viestintä ja mediataito tiedon etsintä internetistä työselostuksen laatiminen tietokoneella ym. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset Turvallisuus ja liikenne päihde- ja vaikuteaineiden käytön terveysvaikutukset ravinnon merkitykset hyvinvoinnille
Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa	• työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä • esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä • tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä • fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle • tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, esim. hiiliyhdisteiden palamisreaktio	Ihminen ja teknologia Kemiassa käytettävien laitteiden oikean käytön opettelu Tietoteknisten laitteiden käytön opettelu öljynjalostusprosessit Integrointi: biologia, 8lk, fotosynteesi vierailu esim. paperitehtaalle

3.3.9. TERVEYSTIETO

Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi kokonaisuudeksi. Opetuksessa pyritään kehittämään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavoista, terveystottumuksista ja sairauksista. Lisäksi pyritään lisäämään valmiuksia ottaa vastuuta omasta ja toisten terveydestä sekä terveyden edistämisestä.

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku.

Terveystiedossa oppilaille pyritään antamaan valmiudet ymmärtää terveellisten elämäntapojen merkitys ja mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan terveyteensä. Tavoitteena on nuori, joka mahdollisimman hyvin omaksuisi terveet elämäntavat sekä arvostaisi itseään, muita ja ympäristöään.

Tavoitteet ja sisällöt (7. - 8. lk)

7. luokka

Tavoitteet:

· tukea nuoren itsenäistymistä, identiteetin ja itsetunnon kehitystä sekä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja

· kannustaa ottamaan vastuuta omasta terveydestään

Sisällöt:

· mitä on terveys?

· nuoren fyysinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten uni, ravitsemus ja liikunta

· nuoruuden kehityksen erityispiirteet ja tarpeet, heräävä seksuaalisuus, hygienia

· psyykkinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten läheiset ihmissuhteet, itsetuntemus, itsensä arvostaminen ja itsenäistyminen

· sosiaalinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten ystävien ja ryhmän vaikutus, yhteisöllisyys

· vuorovaikutustaidot: tunteet ja niiden ilmaiseminen, ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista

· yksilön velvoitteet yhteisössä; suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito

8. luokka

Tavoitteet:

· osoittaa elämäntapojen vaikutus omaan hyvinvointiimme ja terveyteemme

· kannustaa ottamaan vastuuta omasta terveydestä

· itsehoito eli kyky tehdä omaa terveyttä koskevia yksinkertaisia hoitoratkaisuja

· antaa ymmärrystä ja kykyä kohdata nuoren elämään liittyviä vaikeuksia

Sisällöt:

· omien elämäntapojemme vaikutus terveyteemme

· terveellisen ravinnon merkitys hyvinvoinnillemme, yleisimmät ruoka-allergiat, erityisruokavaliot, syömishäiriöt

· säännöllisen liikunnan merkitys sekä stressin vaikutukset hyvinvointiimme

· mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat: tupakka, alkoholi, päihde- ja vaikuteaineet

· tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet: oireiden tunnistaminen, sairastaminen ja hoitaminen

· seksuaaliterveys: seksuaalisuus, läheiset ihmissuhteet, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit, sukupuolitaudit

· yksilön vastuu itsestään: omasta terveydestään ja turvallisuudestaan huolehtiminen

· mielenterveys, kriisit ja niistä selviytyminen

· vaaratilanteet, onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu, liikennevalistus

Arviointi

Opittuja tietoja ja taitoja arvioidaan monipuolisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä oppimistulokset että työskentely. Opiskelun aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilasta sekä kehittämään hänen edellytyksiään itsearviointiin.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 on määritelty valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.

3.3.10. USKONTO

Tavoitteet

Syvennetään kristinuskon perustietoutta ja laajennetaan näkökulmaa oppilaan omasta lähiympäristöstä aina maailmanlaajuiseen uskontojen tarkasteluun. Tavoitteena on uskonnon ymmärtäminen osana kulttuuria ja uskonnollisen elämän monimuotoisuuden hahmottaminen sekä kristillisen etiikan lähtökohtien ja eettisen ajattelun tunteminen. Oppilasta ohjataan sekä omaan maailmankatsomukseen vaikuttavien tekijöiden tiedostamiseen että eri tavoin uskovien ja ajattelevien ihmisten kunnioittamiseen.

Uskonnon opetus ja aihekokonaisuudet

Uskonnon opetukseen läheisimmin liittyviä aihekokonaisuuksia ovat ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Aihekokonaisuuksia sivutaan useissa yhteyksissä, joten niitä ei voi rajata koskemaan vain tiettyjä sisältöjä.

Keskeiset sisällöt:

7.luokka

Maailmanuskonnot:

• Tutustutaan uskontoon yleismaailmallisena ilmiönä ja tarkastellaan uskonnon vaikutusta yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin.

• Käydään pääpiirteittäin läpi varhaiskantaisten uskontojen sekä keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, oppi ja elämä.

Raamattutieto:

• Tutustutaan Raamattuun kristittyjen pyhänä kirjana ja kulttuuriin vaikuttavana teoksena.

• Käydään läpi Raamatun syntyvaiheet, sisältö (tutustutaan VT:n ja UT:n pääajatuksiin) ja sanoma.

8.luokka

Kristillinen kirkko:

• Perehdytään kristillisen kirkon historiaan aina synnystä tähän päivään asti.

• Käydään pääpiirteittäin läpi suurten kirkkojen (katolinen, ortodoksinen, luterilainen, anglikaaninen ja reformoitu) levinneisyys, oppi ja uskonelämä.

• Tutustutaan muihin protestanttisiin yhteisöihin.

• Käsitellään kristinuskoa nykymaailmassa mm. lähetystyön ja ekumenian näkökulmasta.

9.luokka

Suomalainen katsomusperinne:

• Käsitellään kristinuskon ja kirkon vaiheita Suomessa aina muinaisuskosta nykypäivään.

• Tutustutaan tämän päivän suomalaiseen uskonnollisuuteen sekä luterilaisen kirkon nykyiseen asemaan ja nykyisiin toimintamuotoihin.

• Paikallisuus näkyy mahdollisuutena tutustua Eurajoen seurakunnan vanhoihin kirjoihin.

Kristillinen etiikka ja maailmankatsomuksellinen pohdinta:

• Perehdytään kristillisen ja etenkin luterilaisen etiikan lähtökohtiin.

• Tutustutaan kristillisen etiikan ilmenemismuotoihin yhteiskunnassamme ja osittain myös maailmanlaajuisesti.

Keskeisiä teemoja ovat mm. ihmisoikeudet, lääketieteen ja tieteen eettiset ongelmat, luonto ja eläinten asema, kulutus ja siihen liittyvät eettiset näkökulmat sekä vastuullinen kuluttaminen.

Työtavat

Opettajakeskeisen työtavan lisäksi käytetään oppilaskeskeisiä yksilö-ja ryhmätyömuotoja.

Arviointi

Oppilaan arviointiin vaikuttaa kirjalliset suoritukset, tuntityöskentely sekä asennoituminen oppiaineeseen. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon valtakunnalliset kriteerit.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä

• Oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta.

• Oppilas tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa.

• Oppilas tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet.

• Oppilas arvostaa eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta

• Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön.

• Oppilas tuntee kristinuskon syntytapahtumat sekä hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen vaiheet ja keskeiset piirteet.

• Oppilas tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaiheet ja luterilaisuuden perusluonteen sekä ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

• Oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen.

• Oppilas hahmottaa omaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä ja kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla

• Oppilas kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan ja omien valintojensa seurausten tunnistamiseen.

3.3.11. HISTORIA

TAVOITTEET

Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta ymmärtämään nykyaikaa, kunnioittamaan ihmistä ja ihmisen työtä eri aloilla ja aikakausina sekä kasvamaan aktiiviseksi ja yhteisvastuuta tuntevaksi yhteiskunnan jäseneksi. Opetuksen keskeisiä kohteita ovat aika, ihminen ja ympäristö.

Historiassa huomioidaan Euroopan 1900-luvun ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeiset tapahtumat, laaditut sopimukset sekä sitoumukset ja kytkennät. Rauha Euroopassa nähdään saavutettavan parhaiten taloudellisen yhteistyön avulla, minkä tuloksena on syntynyt Euroopan unioni, EMU ja euro samalla keinoina jatkaa yhdentymiskehitystä.

SISÄLLÖT

7. luokalla tarkastellaan maailman ja Suomen historiaa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, 8. luokalla maailman ja Suomen historiaa 1900- ja 2000-luvulla ja 9. luokalla nykysuomalaista yhteiskuntaa ja yhdentyvää Eurooppaa.

7.luokka

Opiskellaan 1800-luvun keskeiset tapahtumat Suomessa, Euroopassa ja osittain muissakin maanosissa.

Keskeiset sisällöt:

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate

• Napoleonin järjestelmä

• Napoleonin jälkeinen Eurooppa ja sen poliittinen murros

• autonomisen Suomen vaiheet Venäjän yhteydessä

• elämää 1800-luvun Suomessa

• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa

Teollinen vallankumous

• maatalouden kehitys ja teollinen vallankumous seurannaisvaikutuksineen

• teknologian kehitys, mm. liikennevälineiden kehitys

Murrosten aika Suomessa

• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus

• sääty-yhteiskunnan mureneminen ja eduskuntauudistus

Suurvallat ja niiden välinen kilpailu

• Yhdysvallat 1800-luvulla

• imperialismi Afrikassa ja Aasiassa

Kotiseutuhistoriaa painotetaan kaikissa soveltuvissa kohdissa. Seitsemäsluokkalaiset voivat vierailla Vuojoen kartanossa, jossa esitellään arkkitehtuuria ja kartanoajan elämää sekä Välimaan perinnetorpalla, jossa esitellään tavallisen kansan elämää. Myös muut vierailukohteet ovat mahdollisia.

8.luokka

Käsitellään 1900-luvun tapahtumat Suomessa, Euroopassa ja osin muissa maanosissa nykypäivään asti. Myös nykyhetken maailmantapahtumia seurataan viikoittain.

Keskeiset sisällöt:

Suurvaltasuhteiden kiristymisestä ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen

• Ensimmäinen maailmansota syineen ja seurauksineen

• Venäjän keisarikunnan luhistuminen

• Suomen itsenäistyminen Venäjän vallankumousten pyörteissä

• Vuoden 1918 tapahtumat Suomessa

Lama ja totalitarismin aika

• Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan

• Suomi, Tsekkoslovakia, Iso-Britannia ja Ranska säilyttivät demokratian

• Mussolinin Italia, Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto esimerkkeinä diktatuurista

• Toinen maailmansota syineen ja seurauksineen

• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen

Suomi 1950-luvulta nykypäivään

• Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään

• Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun

• Kylmä sota ilmenemismuotoineen

• Kylmän sodan aikakauden päättyminen, Neuvostoliiton hajoaminen ja Itä-Euroopan murros

• Baltian itsenäistyminen ja Saksan yhdistyminen

• Euroopan yhdentymiskehityksen päävaiheet

• Kiinan kehitys keisariudesta kommunistiseen markkinatalouteen

• Lähi-Idän ongelmat 1900-luvun alusta nykypäivään

• Afrikan, Intian tai Latinalaisen Amerikan itsenäistymistä seuranneet ongelmat

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa

• Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen ilmenemismuodot

AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN HISTORIASSA

Ihmisenä kasvaminen

Kansanopetuksen alkaminen 1860-luvulta

Demokratian ja diktatuurin eron ymmärtäminen

Sotien käsittelyn yhteydessä inhimillisten näkökulmien huomioiminen

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Suomalaisen itsetunnon vahvistuminen Runebergin, Lönnrotin, Topeliuksen ja Snellmanin toiminnan seurauksena

Lähi-Idän konfliktien uskonnollinen, poliittinen ja taloudellinen tausta

Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Suomalaisen demokratian synty ja kehitys, elinkeinovapaus

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Kolmannen maailman asema teknistaloudellisessa murroksessa

Hyvinvointiyhteiskunnan luominen ja ylläpitäminen

YK:n rooli maailman hyvinvoinnin turvaajana, kansainvälinen kehitysapu

Turvallisuus ja liikenne

Rauhanaatteen korostaminen sotien käsittelyn yhteydessä

Ihminen ja teknologia

Teknologinen, esimerkiksi liikenteen kehitys

Median kehitys, avaruuden valloitus, kylmä sota, asevarustelu

ARVIOINTI

Opintojen aikainen arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön sisältäen kirjalliset suoritukset, tuntityöskentelyn ja asennoitumisen oppiaineeseen. Tiedot oppilaan edistymisestä annetaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen kirjallisesti ja suullisesti.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 historiassa

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Oppilas osaa erotella asiaa selvittävät tekijät vähemmän tärkeistä ja pystyy tulkitsemaan

erilaisia lähteitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

Oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä.

Oppilas osaa selittää, miksi ennen toimittiin eri tavalla kuin nyt ja ymmärtää historiallisten tapahtumien syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminen

Oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin erilaisten lähteiden avulla. Oppilas osaa muodostaa tapahtumista omia käsityksiään ja perustella ne.

3.3.12. YHTEISKUNTAOPPI

TAVOITTEET

Yhteiskuntaopissa olennaista on yhteiskunnallisen informaation saaminen ja sen kriittinen tarkastelu. Lisäksi käsitellään hyvinvointiyhteiskunnan julkisten palvelujen keskeinen sisältö ja niiden saatavuus, kasvatetaan oppilasta aktiiviseksi kansalaiseksi sekä tiedostamaan ratkaisujensa ja tekojensa vaikutukset oikeudellisine seuraamuksineen.

Yhteiskuntaopissa annetaan oppilaalle perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Yhteiskuntaa tarkastellaan poliittisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.

SISÄLLÖT

9. luokalla yhteiskuntaopissa käsitellään nykysuomalaista yhteiskuntaa ja yhdentynyttä Eurooppaa.

Keskeiset sisällöt:

Yksilö yhteisön jäsenenä

• kansalaisuus, perhe, vähemmistöt ja kulttuurisidonnaisuus

• yksilön vaikutusmahdollisuudet yhteisössä

Yksilön hyvinvointi

• hyvinvointiyhteiskunnan palvelut

• yksilön turvaverkko eri elämäntilanteissa

Vaikuttaminen ja päätöksenteko

• äänioikeus ja vaalikelpoisuus vaikuttamisen välineinä demokratian eri tasoilla

• kunnallisvaali, eduskuntavaalit, presidentinvaalit, EU-parlamenttivaalit ja seura-

• kuntavaalit

• hallinto ja vallankäyttö

• puolueet ja politiikka

• median vaikutus yhteiskunnassa

• vapaa kansalaistoiminta

Kansalaisen turvallisuus

• oikeusjärjestelmä, kansalaisen oikeudet, vastuu ja velvollisuudet

• ulko- ja turvallisuuspolitiikka, maanpuolustus ja kansainvälinen rauhanturvatoiminta

Taloudenpito

• taloudenpidon periaatteet

• yksityistalous ja yritystalous

• työnteko ja yrittäjyys

Kansantalous

• kansantalouden kiertokulku

• suhdannevaihtelut

• kansainvälinen työnjako, ulkomaankauppa ja globaalitalous

• kansainväliset taloudelliset yhteenliittymät

Talouspolitiikka

• talouspolitiikan keinot suhdannevaihteluissa, työllisyyden hoito

• tulopolitiikka ja työmarkkinajärjestelmä

• julkinen talous ja verotus

AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTUMINEN YHTEISKUNTAOPISSA

Viestintä ja mediataito

Tiedonhankinta eri lähteistä, tiedon analysointi ja lähdekritiikki

Median rooli yhteiskunnassa

Yksilön tietoturva ja verkkoetiikka

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Perustiedot yhteiskunnassa toimivista organisaatioista

Osallistuminen ja vaikuttaminen demokratiassa

Yrittäjyyden edellytykset ja perustiedot yritystoiminnasta

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen

Hyvinvoinnin uhat ja mahdollisuudet yksilö- ja globaalitasolla

Turvallisuus ja liikenne

Rikosten torjunta yhteiskunnassa

Rajavalvonta EU:n ulko- ja sisärajoilla

Kansalaisen auttamisvelvollisuus

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 YHTEISKUNTAOPISSA

Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen, käyttäminen ja ymmärtäminen

Oppilas kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä. Oppilas osaa perustella käsityksiään yhteiskunnasta ja vertailla päätösten ja ratkaisujen vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Lisäksi hän ymmärtää yhteiskunnallisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

3.3.13. MUSIIKKI

Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen

kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

VUOSILUOKAT 5–9

5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä.

TAVOITTEET

Oppilas

• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien

• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan

• oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä

• rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin.

KESKEISET SISÄLLÖT

• äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa

• yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa

• monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti

• omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas

• osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti

• hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon

• osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan

• osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa

• tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia

• tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää

• osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä

• osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.

MUSIIKIN OPETUS VUOSILUOKALLA 7

Kaikki musiikin keskeiset sisältöalueet toteutuvat perusopetuksen 7. vuosiluokan yhteisillä musiikintunneilla. Jokainen oppitunti edistää jonkin sisältöalueen oppimista.

Koulumme tavoitteita:

• Yksi koulumme musiikin opetuksen tavoitteista on innostaa oppilaitamme harrastamaan musiikkia myös vapaa-ajallaan esim. Eurajoen Nuorisosoittokunnassa.

• Pyrkimys jatkaa eteenpäin aikaisemmin muodostuneilla soitin- ja lauluryhmillä.

• Tutustuttaa oppilaita lähiseudun musiikkielämään.

• Tavoitteena olisi myös osallistua musiikillisesti mahdollisiin musikaaleihin.

AIHEKOKONAISUUDET

Musiikin opetuksessa toteutuvat useat perusopetuksen aihekokonaisuudet. Musiikillisten taitojen karttuessa oppilas kasvaa ihmisenä, koska hänen itsetuntemuksensa lisääntyy. Suomalaisen musiikin tuntemus lisää oppilaan tietoa oman kulttuuri-identiteetistään. Ulkomaisen musiikin myötä tutustutaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Tutustaan myös musiikissa välttämättömiin teknisiin apuvälineisiin (ihminen ja teknologia).

3.3.14. KUVATAIDE

Kuvataiteen opetuksessa 5.-9. luokilla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy.

Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan

• nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä

• ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua

• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä
hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä

• tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa

• tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta

• työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

• piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen

• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva

• kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa

• omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

• keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa

• ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä

• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja
taidekritiikkiä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

• luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta

• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista,

• suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista

• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua

Media ja kuvaviestintä

• kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia

• valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta

• kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä

• graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita

• mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja

• elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia

KUVATAIDEOPETUS VUOSILUOKILLA 7-9

Kaikki kuvataideopetuksen keskeiset sisältöalueet toteutuvat perusopetuksen 7. vuosiluokan yhteisillä kuvataidetunneilla läpäisyperiaatteella - jokainen kuvataiteen tehtävä ja työprosessi edistää jonkin sisältöalueen (kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä media ja kuvaviestintä) oppimista. Sisältöalueet painottuvat jaksoittain siten, että erityisesti ensimmäinen ja toisen jakson aikana painotetaan kuvailmaisua ja kuvallista ajattelua.

Kahden ensimmäisen jakson tehtävänä on tutustuttaa oppilaat mahdollisimman laaja-alaisesti kuvataiteeseen, sen vastaanottamiseen, arvioimiseen ja analysoimiseen sekä kuvan tekemiseen eri tavoin. Kuvataideopetuksessa kehitetään sekä havaintoja, että mielikuvia ja niiden muuntamista kuvaksi. Opitaan valitsemaan ja käyttämään sopivia ja mielekkäitä tekniikoita ja työtapoja. Löydetään oman kuvailmaisun vahvuuksia. Tutustutaan kuvallisen median ilmaisu- ja vaikutuskeinoihin.

Aihekokonaisuuksista

Kaikki perusopetuksen aihekokonaisuudet toteutuvat kuvataideopetuksessa. Oppilas saa kuvataiteesta eväitä ihmisenä kasvamiseen, koska hänen itsetuntemuksensa lisääntyy. Hän oppii hyväksymään itseänsä omien töidensä, niistä keskustelemisen ja niiden arvioimisen kautta. Oppilas oppii ymmärtämään toisia ihmisiä heidän töidensä ja niiden avulla syntyvän vuorovaikutuksen kautta. Kuvallinen ilmaisu toimii henkisen kasvun välineenä ja myös terapeuttisena ilmaisukanavana. Ihmisenä kasvamiseen liittyy myös itsen mieltäminen osana omaa kulttuuripiiriä ja -perintöä. Kuvataiteessa opitaan suomalaista kulttuurihistoriaa ja -identiteettiä ja sen suhteita kansainvälisyyteen sekä ennen, että nyt. Monikulttuurisuus, mukaan lukien visuaaliset alakulttuurit, ovat kuvataiteen oppisisältöihin luontevasti integroituvia osa-alueita.

Kuvataide antaa oppilaille välineitä ymmärtää viestintää ja medioita syvällisemmin; kuvataiteen opetuksessa avataan ja opetetaan tiedostamaan niitä mekanismeja, joilla medioiden kuvalliset viestit vaikuttavat ihmiseen. Kuvataide tarjoaa mahdollisuuden osallistuvaan kansalaisuuteen mm. yhteisölliseen taiteeseen perehdyttämisen kautta. Yrittäjyyttä kuvataiteessa voidaan opettaa mm. kuvataideammatteihin tutustumalla. Kuvataiteen opetuksessa otetaan huomioon turvalliset työmenetelmät. Kuvataiteen tekniset osa-alueet perehdyttävät luontevasti teknologian hyödyntämiseen myös kuvataiteen opetuksessa.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Perusopetuksen päättöarviointiin vaikuttaa kuvataiteen opiskelu 5. luokalta lähtien. Vuosiluokilla 1-6 annetaan sanallinen arviointi. Luokilla 7-9 kurssiarviointi on numeerinen ja perustuu kuvataiteen keskeisten oppisisältöjen hallintaan. Numeroarvosanan lisäksi voi 7. luokalla antaa sanallisen arvioinnin. Valinnaiskurssit luokilla 8-9 arvioidaan suoritusmerkinnällä, eikä niiden arviointi vaikuta alentavasti päättöarvosanaan.

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas osaa

• ilmaista itseään kuvallisin keinoin

• käyttää kuvan rakentamisen, kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja tekniikoita

• valita työskentelyssään tavoitteisiin sopivimmat materiaalit ja tekniikat

• selostaa kuvan tekemisprosessin luonnoksista valmiisiin töihin

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas osaa

• tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä

• sijoittaa kuvataiteen ilmiöitä ajalliseen ja kulttuurilliseen yhteyteen

• tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia

• hyödyntää näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuripalveluja

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

• osaa erottaa, arvioida ja arvottaa ympäristöjen ja esineiden esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia.

• tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin vaiheita ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään

• tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä

Työskentely ja tiedonhankintataidot

Oppilas

• osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan

• osaa hyödyntää muilta saamansa palautteen omassa työskentelyssään

• pystyy tehtävän mukaisesti itsenäiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa

• osaa käyttää ohjatusti tietolähteinä taideteoksia, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita, ympäristön kuvia, luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä tietoverkkoa.

3.3.15. KÄSITYÖ

MOTTO: Kun kuulee - niin unohtaa

Kun näkee - niin osaa

Kun tekee - niin osaa

Yhteiskoulu toimii Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukouluna.

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5−9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa.

5-9 vuosiluokkien käsityön opetus toteutetaan kaikille oppilaille kokonaan samansisältöisenä tai siten, että painottumista tapahtuu heti viidenneltä luokalta alkaen tai myöhemmin. Kaikissa tapauksissa huolehditaan siitä, että tavoitteet toteutuvat sekä käsityön yhteisiä sisältöjä että teknisen työn ja tekstiilityön sisältöjä opiskelemalla.

Mikäli opetus järjestetään siten, että oppilas painottaa joko teknistä työtä tai tekstiilityötä, turvataan, että opetus käsittää myös sen osa-alueen sisältöjä, joita oppilas ei painota. Tämä toteutetaan yhteisprojektein tai vaihtokurssein. Projektien tai kurssien aikana oppilaan tulee voida toteuttaa tavoitteiden mukaisia kokonaisprosesseja.

TAVOITTEET
Vuosiluokkien 1-4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi

oppilas

• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot

• perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä

• perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa

• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä

• oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa

• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.

KESKEISET SISÄLLÖT
Käsityön yhteiset sisällöt

Vuosiluokkien 5-9 aikana oppilaalle annetaan myös mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Teknisen työn ja tekstiilityön yhteinen sisältö käsitellään erikseen molemmissa käsityöoppiaineissa niille ominaisin tavoin.

• tuote- ja prosessi-ideointi

• muodot, sommittelu ja värit

• materiaali- ja kuluttajatietous

• tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö

• erilaiset työjärjestykset ja työohjeet

• käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan

• erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita
• tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista

• oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen

• oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun

TEKNISEN TYÖN SISÄLLÖT
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

• tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa

• erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin

• rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti

• erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia

Valmistaminen

• teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö

• teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen

• monipuolista laiterakentelua

• kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys

TEKSTIILITYÖN SISÄLLÖT

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

• tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä

• sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti

• tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä

• tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita

• tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin

Valmistaminen

• tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto

• tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti

• tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Oppilas

• havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle

• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa

• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen
muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen

Oppilas

• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen

• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä

• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia

• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdinta

Oppilas

• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan

• havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa

• osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti

• arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein

• ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia

• muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

3.3.16. LIIKUNTA

TYTÖT JA POJAT

Liikunnanopetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Opetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.

Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään taitojen kehittämisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta.

TAVOITTEET

Oppilas

· saa positiivisia liikuntakokemuksia ja omaksuu myönteisen liikunta-asenteen

· oppii tuntemaan ja arvostamaan itseään

· kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja

· oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä osaa huolehtia hyvinvoinnistaan

· oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa

· oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin

· kehittää uimataitojaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja

OPETUSSISÄLLÖT

LIIKUNTALAJI	7. - 9- LUOKAT
Perusvoimistelu Telinevoimistelu	¨ aerobicin eri muodot ¨ fyysinen toimintakyky ja liikehallinta ¨ lihashuolto ¨ tasapaino-, ketteryys-, koordinaatio- ja nopeustehtävät eri telineillä
Musiikkiliikunta	¨ yleisimmät paritanssit ¨ juhlatanssit
Palloilu ja mailapelit	¨ palloilu kuntoilumuotona ¨ yleisimmät palloilulajit viitepeleineen
Vesiliikunta	¨ uinti liikuntamuotona ¨ uimataidon kehittäminen ¨ pelastustaitojen kehittäminen
Talviliikunta	¨ luistelutaitojen kehittäminen ¨ erilaiset jääpelit ja muodostelmaluistelu ¨ hiihto kuntoilumuotona
Perusliikunta	¨ yleisurheilun lajitaidot ¨ kuntotestit ja niiden merkitys ¨ kuntosalityöskentely
Luontoliikunta	¨ maastossa liikkuminen ¨ kartan merkitys ¨ suunnistustaitojen kehittäminen

ARVIOINTI

Oppilasarvioinnin tehtävänä on tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla sekä kannustaa häntä liikunnan harrastamiseen.

Arvioinnin avulla pyritään ohjaamaan oppilasta kykyjen ja taitojen tunnistamiseen. Arvioinnissa pyritään tuomaan esille oppilaan vahvuuksia, jotka voivat olla muutakin kuin hänen liikunnallinen osaamisensa. Oppilaan minäkuvan vahvistaminen ja sosiaalisen kasvun tukeminen kannustavan ja myönteisen palautteen avulla edistää hänen kehittymistään tasapainoiseksi ja itsensä hyväksyväksi ihmiseksi.

Arvioinnissa huomioidaan oppilaan myönteinen asenne liikuntaa kohtaan, lajitaidot, kuntotekijät, yrittäminen ja halu osallistua.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 on määritelty valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. (www.opetushallitus.fi)

3.3.17. KOTITALOUS

Tavoitteet

Kotitalous oppiaineena käsittelee jokaista ihmistä lähellä olevia asioita, ihmistä itseään, hänen kotiaan ja perhettään sekä niiden yhteyksiä yhteiskuntaan, luontoon ja ympäristöön. Sille on ominaista elämänläheisyys ja laaja-alaisuus sekä tiedon ja toiminnan luova yhdistäminen ja se ohjaa arjen hallintaan. Kotitalousopetuksen tehtävänä peruskoulussa on, että oppilas kehittyy itse ottamaan vastuuta terveydestään ja taloudestaan, ihmissuhteistaan ja lähiympäristön viihtyvyydestä. Se ohjaa ongelmien analysointiin ja antaa myös käytännön taitoja niiden ratkaisemiseksi ja auttaa siten oppilaita selviytymään muuttuvassa yhteiskunnassa.

Keskeiset sisällöt

ravinnot ja ruokakulttuuri

koti ja lähiympäristö

yhdessä eläminen

harkitseva kuluttaja

Oppiaineen luonne ja tehtävät

Kotitalousopetus tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia opettajan ja oppilaan väliselle avoimelle vuorovaikutukselle sekä oppilaiden keskinäiselle yhteistoiminnalle. Tämä tukee oppilaiden kasvamista yhteistyökykyisiksi, toisista välittäviksi ja huolehtiviksi sekä erilaisuuden hyväksyviksi ihmisiksi.

Arkielämässä välttämättömiä käytännön taitoja pyritään kehittämään sekä ajattelun että tekemisen avulla. Mahdollisuus etsiä, ymmärtää ja soveltaa tietoa edistää sellaisten taitojen oppimista, joilla selviydytään kotitaloustöistä muuttuvissakin tilanteissa. Itsenäisillä työtehtävillä kehitetään oppilaiden taitoja töiden suunnittelussa ja järjestelyssä sekä vastuuta työnteosta. Haastavat tehtävät antavat oppilaille mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin ja edistävät terveen itsetunnon rakentumista.

Kodin arki- ja juhlaperinteeseen sekä koti- ja tapakulttuuriin tutustuminen lujittaa oppilaiden kansallista itsetuntoa ja ohjaa heitä ymmärtämään hyvien tapojen ja esteettisten arvojen merkitystä. Kansainvälistä ymmärtämystä edistetään tarjoamalla elämyksiä vieraiden maiden ruoka- ja tapakulttuureista.

Oppiaineen suhde peruskoulun kaikille yhteisiin tavoitteisiin

Tavoitteiden toteutumista tukee yhteistyö koulun muiden oppiaineiden, kouluruokailun, kouluterveydenhuollon ja kotien kanssa. Toisaalta kotitalous laajaan tiedepohjaan nojautuvana oppiaineena tarjoaa mielekkäitä esimerkkejä muiden oppiaineiden keskeisten ilmiöiden havainnollistamiseen ja konkretisoimiseen.

Arviointi

Oppiaineen keskeinen käsite on arjen hallinta. Se ilmenee kotitalouden taitoina. Oppilas aktivoituu hakemaan itse tietoa ja ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Oppitunneilla oppilas suorittaa itsearviointia ja kehittää näin valmiuksiaan parempiin oppimistuloksiin. Arviointia suoritetaan myös työkokein sekä kirjallisin kokein. Oppilas osallistuu arviointikeskusteluihin ennen lukukausiarvostelua. Palautteessa kiinnitetään huomiota koko oppimisprosessiin.

Käytännön työtaidot

oma-aloitteisuus voi olla vähäistä ja jatkuva ohjaus välttämätöntä

oppilas toimii melko itsenäisesti

oppilas pystyy itsenäiseen toimintaan, oma-aloitteisuuteen ja osoittaa harrastuneisuutta

Vuorovaikutustaidot

oppilas osoittaa itsekkyyttä ja piittaamattomuutta

oppilas on vastuullinen lähiympäristöstä ja ihmissuhteista

oppilas pystyy ottamaan vastuuta laajemminkin, esim. ympäristöasioista

Tiedon hankinta- ja käsittelytaidot

tieto perustuu muistitietoon

tieto on melko itsenäistä, harkittua ja soveltavaa

oppilas osaa oivaltaa, vertailla ja kyseenalaistaa tietolähteistä

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Oppilaan arjen hallinnan taidot ovat kehittyneet siten, että oppilas osaa toimia oma-aloitteisesti, suunnitelmallisesti ja itsenäisesti sekä osaa yleensä perustella arkielämän valintojaan ja toimintaansa tavoitteena kestävä elämäntapa. Hän ymmärtää, että arjen hallintaan liittyvien valintojen pohdinta antaa harjoitusta ongelmien analysoinnissa, ratkaisumahdollisuuksien tutkimisessa sekä kriittisessä ajattelussa.

Kotitalouden eri sisältöjen yhteydessä hyvän osaamisen päättöarviointi tarkoittaa:

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

Oppilas tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen ilmiöitä sekä osaa käyttää näitä tietoja hyväkseen ruoanvalmistuksessa. Hän ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja tietää ruoan turvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä. Hän valitsee ja käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä käyttää turvallisesti työvälineitä ja laitteita. Hän pystyy ohjatusti suunnittelemaan ja valmistamaan aterioita sekä tietää monipuolisen ruokavalion merkityksen omalle terveydelle ja hyvinvoinnille. Hän tuntee ja arvostaa suomalaista ruoka- ja tapakulttuuria sekä suhtautuu myönteisesti muiden maiden ruokakulttuureihin.

Koti- ja lähiympäristö

Oppilas osaa soveltaa kodin ja ympäristön hoitoon luonnontieteellistä tietoa sekä valita kuhunkin käyttötilanteeseen sopivia ja ympäristöystävällisiä aineita. Hän osaa huolehtia jätteiden peruslajittelusta ja tunnistaa terveelliseen ja viihtyisään asuinympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hallitsee tekstiilien perushoitomenetelmät. Hän osaa tehdä tavanomaiset kodin siivoustyöt. Hän osaa arvioida ja käyttää kodin tavallisimpia koneita ja tunnistaa teknologian kehityksen vaikutukset arkielämässä.

Perhe ja yhdessä eläminen

Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja. Hän ymmärtää kodin ihmissuhteiden ja tasa-arvon merkityksen. Hän tuntee kotitalouteen liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita. Hän ymmärtää kotitalousopetuksen merkityksen arjen hallinnassa ja osaa arvioida kotitalouden taitojen merkitystä tulevissa elämäntilanteissaan.

Harkitseva kuluttaja

Oppilas osaa hankkia kuluttaja-asioista tietoa erilaisista lähteistä sekä pohtia kulutusvalintojensa tarkoituksenmukaisuutta, taloudellisuutta ja ympäristövaikutuksia. Hän osaa asioida kodin ulkopuolella ja käyttää tarvittaessa erilaisia palveluja. Hän tuntee tärkeimmät kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja on selvillä kuluttajan vastuusta sekä osaa toimia asiallisesti kuluttajan ongelmatilanteissa. Hän tuntee kotitalouden rahankäytön perusteita ja osaa tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa.

Oppimistavoitteet ja keskeiset sisällöt luokka-astekohtaisesti

7. luokka

Kotitalouden kaikille yhteinen opetus suoritetaan 7. luokalla hajautettuna läpi koko lukuvuoden kolmena vuosiviikkotuntina.

Tavoitteet

• hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen ymmärtäminen

• arjen hallintaan tarvittavien perustietojen ja taitojen oppiminen kotitalouden eri osa-alueilla

• toimiminen harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana

• kansallisen kulttuurin merkityksen ja kansainvälistymisen tuomien mahdollisuuksien tiedostaminen

Keskeiset sisällöt

Hyvät tavat

toimiminen ryhmässä

pöytätavat

juhlaperinteiden huomioiminen

tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Monipuolinen ravinto ja sen merkitys

ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka

ateriasuunnittelu

ateriarytmi

Ruuanvalmistus

perusruuanvalmistusmenetelmät

esteettisyys

hygienia

elintarvikkeiden tuntemus

elintarvikkeiden käsittely ja säilytys

kodinkoneiden käyttö

Ruuan turvallisuus

lähiruoka

hygienia

elintarvikkeiden valvonta

Taloudellisuus

rahan, ajan, energian käyttö

kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet

oman rahankäytön suunnittelu

kulutuksen ympäristövaikutukset

Vaatehuolto

oman asun ja kodin perustekstiilin huolto

pesuaineiden valinta

Kodin tilojen puhtaanapito

Ympäristö

lähiympäristön hoito

jätteiden lajittelu ja kierrätys

Aihekokonaisuudet kotitaloudessa

Ihmisenä kasvaminen.

Oppilas oppii arjen hallinnan taitoja ryhmässä työskennellen ja toiset huomioiden.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.

Oppilas oppii suomalaisen ruokakulttuurin perusteita ja kansallista juhlaperinnettä sekä tutustuu kansainvälisiin ruokiin. Kansainvälisen ruokakulttuurin lisäksi oppilas tutustuu eri maiden tapoihin ja oppii hyväksymään erilaisuutta.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.

Oppilas saa tietoa oman talouden hoidosta ja kulutuksen ympäristövaikutuksista. Oppilas oppii ymmärtämään työskentely-ympäristön hoidon ja jätehuollon merkityksen.

Turvallisuus.

Oppilas oppii turvalliset ja ergonomisesti oikeat työtavat ruuanvalmistuksessa ja kodinhoidossa. Oppilas saa tietoa elintarvikehygieniasta ja elintarvikkeiden lisä- ja vieraista aineista.

Ihminen ja teknologia.

Oppilas käyttää kodinkoneita tarkoituksenmukaisesti. Oppilas suhtautuu kriittisesti kodinkoneiden mainontaan ja pohtii niiden tarpeellisuutta omaan käyttöönsä tulevaisuudessa.

3.3.18. VALINNAISET AINEET

8. luokalla opiskellaan seitsemän tuntia valinnaisaineita viikon 30 tunnista ja 9. luokalla kuusi tuntia valinnaisia aineita viikon 30 tunnista. Valinnaisaineet jakautuvat ryhmiin A ja B. Ryhmän A aineista oppilas voi valita kolme ainetta, joista kutakin hän opiskelee kaksi tuntia viikossa. Ryhmän A valinnat tehdään kahdeksi vuodeksi eli kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa varten. Ryhmästä B oppilas voi valita yhden yksituntisen aineen, jota hän opiskelee 8. luokan ajan.

VALINNAISAINEET A

A1. Saksa

A2. Ranska

A3. Tekniset työt

A4. Tekstiilityö

A5. Maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito

A6. Kaupalliset aineet

A7. Tietotekniikka

A8. Kuvataide

A9. Musiikki

A10. Kotitalous

A1. VALINNAINEN KIELI (B2-KIELI)

SAKSA 8.-9. LUOKILLA (2 vkt)

Valinnaisen saksan kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa. Tämän lisäksi tunneilla opiskellaan saksan kieliopin perusrakenteita ja täten opetus toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

TAVOITTEET

Kielitaito

Oppilas oppii

• kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa esim. esittäytymään ja kyselemään kuulumisia

• kertomaan itsestään ja perheestään

• olemaan kohtelias ruokapöydässä

• asioimaan esim. kahvilassa, vaatekaupassa ja matkatoimistossa

• sopimaan tapaamisesta

• puhumaan säästä

• neuvomaan ja kysymään tietä

• kertomaan Suomesta ja kotipaikastaan

• ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja ja saa täten valmiudet kommunikoida varsinkin ikäistensä saksankielisten nuorten, mutta myös vanhempien ihmisten kanssa

• lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä

• kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään

Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena 9. luokan päättyessä on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1−A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2−A1.3.

Kulttuuritiedot ja -taidot

Oppilas oppii

• tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin

• ymmärtämään, että kulttuuritaidot ja -tiedot kuuluvat olennaisena osana kielen opiskeluun

• kohteliasta kielenkäyttöä saksaa puhuvien ihmisten kanssa

• käyttämään saksan kielelle tyypillisiä ilmauksia puheessaan

• saksaa puhuvien maiden maantietoa (maiden nimet ja pääkaupungit, muita kaupunkeja, vesistöjä, vuoria jne.), historiaa (Berliinin muuri, DDR) sekä kulttuuria (esim. kuuluisia henkilöitä)

• arkielämän tapakulttuuria

• juhlia ja perinteitä

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan

• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin

• alkaa kiinnittää huomiota itselle sopiviin työskentely- ja opiskelutapoihin ja saa valmiuksia toimia hyvänä parityöskentelijänä

• omaksuu hyvän kielen oppijan piirteitä: ei pelkää virheiden tekemistä, osaa käyttää erilaisia työtapoja, on aktiivinen ja tavoitteellinen ja ymmärtää kielen oppimisessa pitkäjänteisen työskentelyn merkityksen

KESKEISET SISÄLLÖT

8. LUOKKA

TILANTEET

• esittäytyminen

• perheestä, harrastuksista ja kuulumisista kertominen

• kohteliaasti pyytäminen ja tarjoaminen

• omasta päivästä kertominen

• säästä keskusteleminen

• elokuvalipun ostaminen

• kahvilassa asioiminen

AIHEPIIRIT

• saksankieliset maat

• perheenjäsenet, sukulaiset

• viikonpäivät ja kellonajat

• harrastuksia

• aamiainen

• kouluaineita ja koulusanastoa

• sää

• värejä

Edellä mainituissa tilanteissa ja aihepiireissä toteutuvat seuraavat yleiset oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito.

RAKENTEET

• numerot

• verbin preesens

• persoonapronominit

• kieltosanat nein ja nicht

• substantiivin suku

• vahvojen verbien preesens

• päälauseen sanajärjestys

• eriävät yhdysverbit

• epämääräinen ja määräinen artikkeli

• se-sanan vastineet er, sie, es

• mein ja dein

• modaaliapuverbit

• akkusatiiviobjekti

• persoonapronominien objektimuodot

VIESTINTÄSTRATEGIAT

• puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen

• rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta

• omien viestien suunnittelu ja oman kielenkäytön tarkkailu

• puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa

• kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa

9. LUOKKA

TILANTEET

• kaupassa asiointi

• kulkuneuvoilla liikkuminen

• pahoittelu

• tien neuvominen

• kylään kutsuminen ja kodista kertominen

• onnitteleminen ja hyvästeleminen

• luonteenpiirteiden kuvaileminen

• matkalipun ostaminen

• kotipaikkakunnan ja Suomen esitteleminen

• kerrotaan ja tutustutaan Itävaltaan ja Sveitsiin

AIHEPIIRIT

• ruokia, ruokailukulttuuria

• vaatteita, vaateostoksia

• nähtävyyksiä, kulkuneuvoja

• sairauksia

• tuliaisia

• kuukaudet, horoskoopit

• onnitteluja

• huoneita, huonekaluja

• luonteenpiirteitä

• hedelmiä, vihanneksia ja juureksia (toriostokset)

Edellä mainituissa tilanteissa ja aihepiireissä toteutuvat seuraavat yleiset oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito.

RAKENTEET

• akkusatiiviobjekti (kertaus)

• datiiviobjekti

• mein/dein (kertaus)

• sein/ihr/unser/euer/Ihr

• preesens (kertaus)

• perfekti

• werden

• hatte ja war

• man-rakenne

• zum/zur, nach

• sivulauseet (dass, wenn, weil)

VIESTINTÄSTRATEGIAT

• puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen

• rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta

• omien viestien suunnittelu

• oman kielenkäytön tarkkailu

• puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa

• kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa

ARVIOINTI

Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan aktiivisuus saksan tunneilla, kotitehtävien hoitaminen ja oppilaan asenne saksan opiskeluun. Arviointitietoja annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen numeroarvosteluna todistuksissa ja erilaisten tiedotteiden avulla, esim. kokeiden yhteydessä sekä suullisesti. Oppilaiden itsearviointi täydentää edellä mainittuja opettajan käyttämiä arviointimuotoja. Oppilaan huoltajan niin halutessa valinnaisen kielen arvosanaa ei merkitä päästötodistukseen.

ARVIOINNIN KRITEERIT

Taitoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 – A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 – A1.3.

A2. VALINNAINEN KIELI (B2-kieli)

RANSKA 8.-9. LUOKILLA (2 vkt)

Valinnainen ranskan kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempi-

kestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

TAVOITTEET

KIELI

Oppilas oppii

• kommunikoimaan puhekumppaninsa tukemana kaikkein tavallisimmissa tilanteissa

• ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puheen keskeisen sisällön

• tuottamaan vastaavanlaisista asioista lyhyitä suullisia viestejä ja kirjallisia tekstejä

KULTTURITAIDOT

Oppilas oppii

• viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla

• tuntemaan kielialueen kulttuuria

• suhtautumaan arvostavasti kohdekulttuurin edustajiin

OPPIMAAN OPPIMINEN

Oppilas oppii

• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan

• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja toimintamuotoja

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

KESKEISET SISÄLLÖT

TILANTEET JA AIHEPIIRIT: 8. LUOKKA

• itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen sekä ranskalaisessa että suomalaisess ympäristössä

• perhe ja vapaa-aika

• tapakulttuurin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa kuten tien kysyminen ja neuvominen, kaupassa ja kahvilassa asiointi, kutsun esittäminen, tapaamisesta

• sopiminen, kellonaikojen ilmaiseminen, matkustussuunnitelmasta kertominen

Edellä mainituissa tilanteissa ja aihepiireissä toteutuvat seuraavat yleiset oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito.

RAKENTEET: 8. LUOKKA

• intonaatiokysymys ja est-ce que –kysymys

• persoona- ja omistuspronominit

• substantiivien suku, artikkelit ja niiden käyttö

• genetiivi

• tavallisimmat prepositiot

• adjektiivien taipuminen ja paikka

• kysymyssanat

• demonstratiivipronominit ce, cet, cette, ces

• epäsäännölliset verbit: être, avoir, faire, aller,

• säännölliset verbiryhmät

• il y a- rakenne

TILANTEET JA AIHEPIIRIT: 9. LUOKKA

• selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynti, ruokaileminen matkustaminen

• keskustelutilanteita esim. vaatteisiin, asumiseen, säähän ja ruokaan liittyen

Edellä mainituissa tilanteissa ja aihepiireissä toteutuvat seuraavat yleiset oppimistavoitteet ja oppimisen keskeiset sisällöt: kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito

RAKENTEET: 9. LUOKKA

• epäsäännölliset verbit: voir, boire, lire, venir, mettre, ouvrir

• aller-futuuri

• epäsäännöllinen monikko

• partitiivi

• persoonapronominien objekti- ja adverbiaalimuodot

• painolliset pronominit

• perfekti

ARVIOINTI

Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arviointitietoja annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen numeroarvosteluna todistuksissa ja erilaisten tiedotteiden avulla, esim. kokeiden yhteydessä sekä suullisesti.

Oppilaiden itsearviointi täydentää edellisiä opettajan käyttämiä arviointimuotoja.

Oppilaan huoltajan niin halutessa valinnaisen kielen arvosanaa ei merkitä päästötodistukseen.

ARVIOINNIN KRITEERIT

Taitoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso

A1.1 – A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 – A1.3.

A3. TEKNINEN TYÖ 8.-9. LUOKILLA (2 tai 4 vkt)

Oppilaan teknistä ongelmaratkaisukykyä harjaannutetaan ja kehitetään. Työskentelyssä tavoitteet asetetaan oppimistuloksiin eikä niinkään esineelliseen tuotteeseen. Oppilaan suhtautumisen kehittäminen myönteiseksi tilanteeseen, johon ei sisälly välttämättä mekaanismotorista työskentelyä oppimistuloksen saavuttamiseksi, on tärkeä edellytys tekniseen ajattelukyvyn oppimiselle.

Oppimistapahtuma luo pohjan uuden teknologian ymmärtämiselle ja sen hyväksikäytölle ympäristöystävällisesti. Teknisen työn oppimistapahtumassa annetaan tietoja, taitoja ja ongelmaratkaisuissa ilmeneviä myönteisiä kokemuksia. Nopeasti muuttuva työtilanne vaatii joustavaa suuntautumista uusiin työvaiheisiin. Oppimisessa on tärkeä osuus oppilaan oman toiminnallisuuden kehittäminen ongelmaratkaisuprosessissa, johon liittyy olennaisesti tuotesuunnittelu ja valmistusprosessi. Oppilaan toiminta työtapahtumassa itsenäisesti tai ryhmässä etenee tutkimisen ja kokeilujen kautta käyttökelpoiseen toteuttamiseen. Opetus järjestetään niin, että oppisisällöt asteittain vaikeutuessaan ja monipuolistuessaan kehittävät oppilaiden työtaitoja. Heitä ohjataan havaitsemaan ratkaisua vaativia ongelmia tuotteen suunnittelun ja valmistuksen eri vaiheissa sekä harjaannutetaan

• toteuttamaan itse suunniteltuja tuotteita.

• valitsemaan ja työstämään materiaaleja erilaisin rationaalisin menetelmin.

• käyttämään työvälineitä ja koneita ergonomisesti ja turvallisesti.

• käyttämään hyödyksi tietotekniikan antamia mahdollisuuksia tuotteen suunnittelussa ja teknisissä piirustuksissa.

• käsityöalojen kuluttajataitoja.

• ymmärtämään omaehtoisen toiminnan ja yrittämisen merkitys.

A4. TEKSTIILITYÖ 8.-9. LUOKILLA (2 tai 4 vkt)

Tekstiilityössä syvennetään oppilaan aikaisemmin omaksumaa tiedollista ja taidollista valmiutta suunnitella ja valmistaa käyttö- sekä koristetekstiilejä itselle, toiselle ja ympäristöön. Tavoitteena on oppia arvostamaan ja kehittämään käsityöhön liittyvää kansallista ja kansainvälistä kulttuuria ja kyetä toteuttamaan itse suunniteltuja, laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia tuotteita. Oppilas oppii valitsemaan ja työstämään eri tekstiilimateriaaleja tarkoituksenmukaisin työvälinein ja monipuolisin valmistustekniikoin sekä omaksuu jokapäiväistä elämää varten selviytymistaitoja, joita hän voi soveltaa myös harrastuksissaan, jatko-opinnoissaan ja työtehtävissään.

Opetuksessa painottuvat entistä laajemmat tekstiilityön sisältöalueet, joita ovat vaatetus ja pukeutuminen, sisustus ja asuminen sekä tekstiili- ja kuluttajatieto. Muotihistoriaan tutustutaan soveltuvin osin vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä. Aiemmin opittuja perustyötapoja sovelletaan monipuolisesti käyttäen koneita ja laitteita eri tyyppisten materiaalien käsittelyyn. Opetuksessa käytetään tietoteknisiä sovelluksia ja uutta teknologiaa suunnittelun ja valmistuksen apuvälineinä. Oppilas valmistaa tuotteita työohjeiden mukaisesti oman suunnittelun osuutta korostaen. Hän voi syventää jotakin tekstiilityön aihealuetta kiinnostuksensa mukaan. Oppilas työskentelee itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä sekä pyrkii kehittämään yhteistyötaitojaan.

A5. MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ PUUTARHANHOITO 8.-9. LUOKILLA (2 vkt)
TAVOITTEET	Maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito on oppiaine, joka tutustuttaa oppilaat maan ja metsän tarjoamiin hyöty- ja harrastusmahdollisuuksiin sekä maaseudun elinkeinoihin. Tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, jotka ovat hyödyksi oman puutarhan, kotikasvien ja kotieläinten hoidossa sekä opastaa ymmärtämään maaseudun merkitys kaikkien ihmisten hyvinvoinnin kannalta Suomessa.
SISÄLLÖT 8.luokka	Tutustutaan Suomen maatalouteen, sen edellytyksiin ja ongelmiin sekä erityispiirteisiin, jotka johtuvat Suomen pohjoisesta sijainnista. Maanviljelijän työvuosi ja viljakasvit tulevat tutuiksi syksyllä. Keväällä kotieläimet ovat keskeisenä aihepiirinä.
9.luokka	Syksyn varsinainen aihepiiri on Suomen metsät ja metsätalous sekä metsän monikäyttö. Kevään aiheisiin ajan sallimissa puitteissa kuuluu osa seuraavista; lemmikkieläimet, kotikasvit, kotipihan suunnittelu ja ylläpito, puutarhanhoito sekä luonnonsuojelu.
ARVIOINTI	Oppilaan arvioinnissa ja annettavan numeron perusteena ovat: - aihepiirin käsittelyn jälkeen pidettävät kokeet - tuntiaktiivisuus ja tarkkaavaisuus sekä osallistuminen tunneilla ja kotona suoritettaviin tehtäviin - esitelmät ja muut kirjalliset työt - harrastuneisuus Päättöarvioinnissa käytetään samoja kriteerejä.

A6. KAUPALLISET AINEET 8.-9. LUOKILLA (2 vkt)

Oppiaine käsittelee niitä talouselämän alueita, joiden kanssa päivittäin ollaan tekemisissä sekä yritystaloudessa että kuluttajataloudessa. Ko. aiheet liittyvät valuuttojen, tavaroiden ja palvelujen sekä ympäristön taloudelliseen käyttöön ja käytännön talousasioidenhoitoon, yrittäjyyteen eri toimialoilla erikokoisissa yritysmuodoissa monipuoliseen markkinointiviestintään sekä kirjanpitoon ja matkailuun.

Myös kansainväliseen talouteen, globalisoitumiseen ja yhdentymiskehitykseen kuuluvat aiheet sekä yritystalouteen että soveltuvin osin julkiseen talouteen liittyvät aihekokonaisuudet ovat käsiteltävinä.

TAVOITTEET

Opiskelun tavoitteena on, että oppilas kiinnostuu taloudelliseen toimintaan, yrittäjyyteen ja yhteistyöhön sekä sopimusmenettelyyn. Hän oppii talouselämästä sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän voisi hyödyntää myöhemmin ammattiopiskelussa ja työelämässä yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Lisäksi oppilas tiedostuisi taloudellisista seikoista ja osaisi toimia kuluttajana taitavasti sekä oppisi hallitsemaan talouden kokonaisuuksia sekä niiden riskejä.

Kaupallisissa valuuttoja tarkastellaan osana kansainvälistä kaupankäyntiä ja kilpailutilannetta sekä talousilmiöiden leviämistä kuin myös syy-seuraus –suhteita, jotta oppilas hahmottaisi talouden globaalia luonnetta. Samalla eurooppalaista integraatiota tarkastellaan laajenevan unionin perusperiaatteiden (tavaroiden, palvelujen, pääomien ja ihmisten vapaa liikkuminen) avulla, jotta oppilas hahmottaisi taloudellisten toimien käytännöllistä luonnetta. Tähän liittyy myös rahaliikenteen, rahan maksuvälineenä toimimisen, hinnoittelun, pankkitoiminnan sekä sijoittamisen selvittämistä. Verotusta tarkastellaan henkilö- ja yritysverotuksen tasolla sisällöllisesti sekä toiminnallisesti, samoin kuin kirjanpitoa.

Oppilaalle pyritään näin antamaan valmiuksia suoriutua taloudellisista toimista ja tehtävistä, myös matkailun sekä laajenevan verkkokaupan piirissä. Yritysten verkottuminen, toimialatarkastelu ja erilaiset strategiat toiminnassa ovat opetuksen piiriin liittyviä asioita. Oppilaalle pyritään luomaan mielikuva kehittyvästä ja kannattavasta, markkinoivasta sekä vastuullisesta taloudellisesta toiminnasta.

SISÄLLÖT

Vuosiluokalla 8 oppilas perehtyy kaupankäyntiin, kuluttajana toimimiseen, pankkijärjestelmään, sijoittamiseen, tietoliikenteeseen, matkailuun ja yhdistystoimintaan.

Vuosiluokalla 9 opiskellaan vakuutustoimintaa, verotusta, asumista, yrittäjyyttä sekä markkinointia.

Molempiin vuositasoihin voidaan sisällyttää kirjanpitoa sekä ajankohtaisia taloudellisia tapahtumia ja ilmiöitä.

Työskentely tapahtuu kirjaopetuksen, muistiinpanojen, harjoitusten, ryhmätöiden, tutkielmien ja esitelmien sekä somistusten, tietotekniikan, median, esitteiden ja vierailujen avulla. Oppiaineyhteistyötä tehdään lähinnä yhteiskuntaopin, historian, tietotekniikan ja kuvaamataidon kanssa.

ARVIOINTI

Oppilas oppii itse arvioimaan saavutettuja tuloksia, omaa ja toisten toimintaa sekä ratkaisuja. Oppilaan arviointi tapahtuu yritteliäisyyden, harjoitusten ja ryhmätöiden, testien sekä kokeiden perusteella. Päättöarvioinnissa käytetään samoja kriteerejä.

A7. TIETOTEKNIIKKA 8.-9. LUOKILLA (2 vkt)

TAVOITTEET

Keskeistä on perehdyttää oppilas koulun laitteistoon ja niissä käytettäviin ohjelmiin, antaa oppilaille tietoteknisiä valmiuksia käyttää tietotekniikkaa työvälineenä muissa aineissa.

Tietotekniikan tavoitteena on tutustuttaa oppilas tämän päivän keskeisiin tietotekniikan osa-alueisiin ja antaa mahdollisen monipuolinen kuva tietokoneesta työvälineenä. Tavoitteena on myös laajentaa oppilaan tietoja ja taitoja eri alueilla, lisätä tietotekniikan harrastuneisuutta ja antaa valmiuksia omatoimiseen opiskeluun ja myöhempään tietojen ja taitojen soveltamiseen jatko-opinnoissa. Oppilasta ohjataan hankkimaan tietoja, tutkimaan ja jäsentämään asiakokonaisuuksia sekä tuottamaan uutta tietoa.

SISÄLLÖT

Sisällöt vaihtelevat ja muuttuvat jonkin verran sen mukaan millaisia ohjelmia ja laitteita koululla on käytettävissä.

• Tietotekniikan perusteet

• Laitteen hallinta ja tiedon hallinta

• Tekstinkäsittely

• Taulukkolaskenta

• Tietokannat

• Grafiikka

• Internet

• Projektit ja esitykset

TYÖTAVAT

Opetusmenetelmissä on keskeistä perehtyminen koulun laitteistoon ja niissä käytettäviin ohjelmiin. Huomiota kiinnitetään myös näppäimistön hallintaan. Työtavan valintaan vaikuttavat ryhmän koko ja koostumus ja työtapojen valinnalla pyritään tukemaan oppilaan kasvua ja oppimista. Työtapoina voidaan käyttää mm. yksilötyöskentelyä, parityöskentelyä, ryhmätyöskentelyä, yhteistoiminnallista oppimista, ohjelmoitua opetusta, opettajajohtoista opetusta, ongelmakeskeistä opetusta, projekteja ja tutkielmia.

ARVIOINTI

Arviointi kohdistuu oppimistuloksiin, työskentelyyn ja oppimisprosessiin. Opettaja suorittaa jatkuvaa arviointia seuraten oppilaiden työskentelyä tunneilla. Arviointitietoja annetaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen numeroarvosteluna todistuksissa ja kokeissa. Oppilaalle annetaan myös sanallista ja suullista palautetta erilaisten testien ja harjoituksien yhteydessä. Arviointiin vaikuttavat testeissä ja harjoituksissa saavutetut tulokset sekä asiallinen ja innostunut työskentely tunnilla. Päättöarvosana muodostuu opiskelun aikaisista oppimistuloksista.

A8. KUVATAIDE 8.-9. LUOKILLA (2 vkt)

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opiskellaan lisää kuvataidetta valinnaisaineena. Tällöin keskitytään erityisesti oppilasta kiinnostaviin kuvataiteen alueisiin. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus syventää kuvallisen ajattelun ja ilmaisun taitoja tiettyyn kuvailmaisun osa-alueeseen perehtymisen kautta. Keskeisistä sisältöalueista kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu painottuu piirustus- ja maalausjaksoilla, keramiikka-, grafiikka- ja valokuvausjaksoilla. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen nivoutuu osaksi kaikkia valinnaisaineen jaksoja ja niillä erityisesti kohteena olevia kuvataiteen alueita. Muotoilu sisältöalueena toteutuu painotetuimmin keramiikan ja kuvanveiston yhteydessä. Median ja kuvaviestinnän sisältöalueet toteutuvat sekä valokuvausjaksoilla että liikkuvan kuvan tarkastelun kautta. Valinnaisaineena kuvataide arvioidaan luokilla 8-9 numeerisesti, mutta arviointi ei vaikuta päättöarvosanaan, vaan valinnaisaineen arvosana on erillinen.

A9. MUSIIKKI 8-9 LUOKILLA (2 vkt)

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opiskellaan lisää musiikkia valinnaisaineena. Tällöin keskitytään kulloinkin oppilaita erityisesti kiinnostaviin musiikin alueisiin. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus syventää musiikin taitoja tiettyihin osa-alueisiin (esim. kuorot, bändit yms.) perehtymisen kautta.

Valinnaisaineena musiikki arvioidaan luokilla 8-9 numeerisesti, mutta tämä arviointi ei vaikuta kaikille yhteisen, pakollisen musiikin päättöarvosanaan, vaan valinnaisaineen arvosana on erillinen.

A10. KOTITALOUS 8.-9. LUOKILLA (2 vkt)

Syvennetään 7. luokalla opittuja asioita. Oppilaat suunnittelevat erilaisia ateriakokonaisuuksia.

Tutustutaan kansalliseen ja kansainväliseen tapa- ja ruokakulttuuriin.

Harjoitellaan yhteistyö-, ruuanvalmistus- ja kodinhoitotaitoja.

8. luokan tavoitteet

Oppilaat saavat tietoa ja taitoja keittiötöihin.

Opitaan kantamaan vastuuta itsestä ja muista ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja.

Lisäksi annetaan aikaa oma-aloitteiseen työskentelyyn, itsenäisten valintojen

tekemisen harjoitteluun ja tapakulttuuriin tutustumiseen.

Sisällöt

Perusasioita säilönnästä ja ruokaa kasviksista, marjoista, hedelmistä ja sienistä.

Taloudellisia arkiruokia ja leivonnaisia sekä joulun valmistelua.

Oppilaiden omien aterioiden suunnittelua, kustannuslaskentaa, aterioiden toteutusta ja niiden arviointia.

Maakuntien ruokaperinnettä sekä suomalaista ruokaa ulkomaalaisille.

Kevään juhlien järjestämistä.

9. luokan tavoitteet

Tietojen ja taitojen kehittyessä oppilaat harjoittelevat vaativampaa ruuanvalmistusta ja käsittelevät laajemmin asiakokonaisuuksia. Painopistealueena on kansainvälisyys ja kansainvälinen ruokakulttuuri.

Sisällöt

Säilöntää ja herkkuja syksyn sadosta.

Kansainvälisiä ruokia ja tapoja Euroopassa ja muualla maailmassa.

Joulun valmistelua.

Oppilaiden omien aterioiden suunnittelua, kustannuslaskentaa, aterioiden toteutusta ja niiden arviointia. Kotitaloustietojen ja -taitojen testausta yksilö- ja ryhmäkokein.

Käyttäytyminen juhlatilaisuuksissa ja ravintolassa.

Kevään juhlien järjestämistä.

VALINNAISAINEET B

B1. Elokuva

B2. Ilmaisutaito

B3. Joukkuepelit

B4. Ruotsin syventävä

B5. Tanssi

B1. ELOKUVA 8. LUOKALLA (1 VKT)

Kurssin tavoitteena on syventää oppilaan analysointitaitoja kertaamalla kirjallisuuden ja taiteentutkimuksen käsitteitä (aihe, teema, motiivi, miljöö yms.). Kurssilla opetellaan TV-ohjelmien ja elokuvien kriittistä analysointia ja arviointia ja tutustutaan elokuvan eri lajityyppeihin. Hyvin ja ansiokkaasti suoritettu kurssi voi korottaa oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanaa. Kurssista tulee S-merkintä (suoritettu).

B2. ILMAISUTAITO 8. LUOKALLA (1 VKT)

Perehdytään ilmaisun eri muotoihin teatterin keinoin. Ryhmän kiinnostuksen mukaan syvennetään tietämystä teatterin eri alueista.

Aineesta tulee suoritusmerkintä todistukseen ja se voi vaikuttaa korottavasti äidinkielen arvosanaan.

B3. JOUKKUEPELIT 8. LUOKALLA (1 VKT)

Tavoitteet ja sisällöt

Kurssilla tutustutaan ja perehdytään pallopeleihin monipuolisesti ja kehitetään niiden vaatimia taito- ja kuntotekijöitä eri vuodenaikojen vaihtelut huomioiden. Esimerkiksi: lentopallo, koripallo, jalkapallo, sähly, sulkapallo, keilailu, pingis, pesäpallo ja amerikkalainen jalkapallo

Järjestetään koulun sisäisiä otteluita ja osallistutaan KLL:n kilpailutoimintaan.

Arviointi

Aineesta tulee suoritusmerkintä todistukseen ja se voi vaikuttaa korottavasti liikunnan arvosanaan.

B4. RUOTSIN SYVENTÄVÄ 8. LUOKALLA (1 VKT)

Kurssin tavoitteet:

1. Syventää ja laajentaa B-ruotsin tuntien oppiainesta sekä rakenteiden että sanaston osalta

2. Antaa valmiuksia suullisen kielitaidon kehittymiselle

3. Harjoittaa oppilasta kirjallisen tuotoksen suhteen

Kurssin sisällöt:

• ruokasanastoa, ruokaan liittyviä keskusteluja, ravintolassa asiointi

• vaatesanastoa, vaatteiden ostaminen

• prepositio-ilmaisuja

• aikamuotoharjoituksia, epäsäännöllisiä verbejä

• asumiseen liittyvää sanastoa, asumisesta keskusteleminen

• ruumiinosat ja sairaudet

• luontosanastoa

• tunteisiin liittyviä sanoja ja ilmaisuja

Ruotsin syventävän kurssin sisällöt toteutuvat paljolti parityöskentelyn ja ryhmätöiden muodossa.

Myös tietotekniikka käytetään opetuksen tukena.

Arviointi:

Ruotsin syventävästä kurssista oppilas ei saa numeroarvosanaa todistukseen vaan arviointi ilmaistaan sanallisesti hyväksytty- tai hylätty- termein. Hyvin ruotsin syventävällä kurssilla menestynyt oppilas voi suorituksellaan vaikuttaa B-ruotsin arvosanaansa. Varsinaisia kokeita ei pidetä, mutta pienempiä testejä järjestetään.

B5. TANSSI 8. LUOKALLA (1 VKT)

Valinnaisaineen ensisijaisena tavoitteena on oppilaiden tanssitaitojen parantaminen sekä niiden monipuolistaminen. Yhteisesti käydään läpi mahdollisimman paljon erilaisia ja erityylisiä tansseja. Opittuja taitoja sovelletaan oman koreografian tekemisessä pienryhmissä. Samalla pyritään antamaan valmiuksia koreografian tekemiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan aktiivisuus ja innostuneisuus, sekä ryhmätyötaidot.

3.3.19. OPPILAANOHJAUS

Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja.

Oppilaanohjauksen avulla edistetään koulutyön tuloksellisuutta, lisätään hyvinvointia koulussa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

TAVOITTEET

Oppilas

• oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen

• oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja

• oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa

• oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit

• oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan

• saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa

• oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia

• oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan

• saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa

• oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.

VUOSILUOKAT 7–9

Perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien oppilaanohjauksen järjestäminen:

• luokkamuotoinen ohjaus

• yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus

• sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuva pienryhmäohjaus

• työelämään tutustuminen (TET)

Oppilaalle järjestetään henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle järjestetään pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä.

Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tuetaan ohjauksen keinoin jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjataan käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus tutustua työhallinnon tarjoamiin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin.

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET).

Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisen jaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilas saa omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilas arvioi hankkimiaan tietoja ja kokemuksia.

Työelämään tutustumisen käytännön järjestelyt

• vuosiluokkien 7-9 aikana oppilaat tutustuvat TET-jaksoillaan työelämään

• vaihtoehtoisesti TET-jakso voidaan suorittaa ammatillisessa koulussa

• pääsääntöisesti oppilaat hankkivat TET-paikan itsenäisesti

• TET-jaksojen pituudet ovat 1-5 työpäivää

LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Oppilas

7. vuosiluokka

• muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintatavoista

• oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan

• oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita

• kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi

• opiskelun taidot

• tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista

• hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista

• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys

• työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat

9. vuosiluokka

• hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista ja

• opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla.

• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys

• tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot

• työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat

• jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin

• opiskelu ja työskentely ulkomailla

• yrittäjyys

• ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut

• tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

AIHEKOKONAISUUDET

Oppilaanohjauksessa toteutetaan seuraavia aihekokonaisuuksia

Ihmisenä kasvaminen

Toteutetaan itsetuntemusta lisäävien tehtävien kautta. Opiskelutekniikan osuus auttaa oppilasta tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittää hänen opiskelutaitojaan.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Annetaan tietoa opiskelusta ja työskentelystä ulkomailla

Viestintä ja mediataito

Opetellaan käyttämään tieto- viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia tiedonhankinnassa

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Opetetaan työelämätietoutta, Suomen elinkeinorakenne ja ammattialat tulevat tutuksi. Selvitellään omia mahdollisuuksia yrittäjyyteen.

Ihminen ja teknologia

Opetellaan käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia. Opetellaan tiedonhakua eri oppiaineisiin liittyvien verkkosivujen ja linkkikokoelmien kautta. Niiden avulla saadaan täsmällistä koulutukseen ja uranvalintaan liittyvää tietoa.

ARVIOINTI

Päättötodistukseen merkitään oppilaanohjauksen kokonaistuntimäärä ja maininta siitä, että opinto-ohjelmaan on kuulunut työelämään tutustumista.

VUOSILUOKAT 1–2

Oppilaanohjauksella edistetään oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tuetaan hänen sosiaalista kasvua sekä osaltaan estetään oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen tukee oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta ohjataan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtävien tekemiseen. Ohjauksen avulla oppilas oppii käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.

VUOSILUOKAT 3–6

Vuosiluokkien 3–6 aikana ohjataan oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta saa ohjausta hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3–6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään.

Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen.

Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Lisäksi oppilas saa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.

3.4. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Koulu ei ole erillinen ”saareke” vaan se on kiinteässä yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan. Tämän vuoksi koulu tekee monipuolista yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja yritysten kanssa. Koulusta voidaan tehdä opintokäyntejä esimerkiksi lähiseudun yrityksiin, oppilaitoksiin, nähtävyyksiin ja museoihin.

4. OPISKELUN YLEINEN TUKI

4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia kasvatustehtävässä. Moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Myös opetuksen tavoitteiden toteuttamiseksi kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Huoltajille tiedotetaan opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä ja he osallistuvat koulun toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin.

Yhteistyömuodoista tärkeimmät ovat vanhempainillat sekä opettajien, oppilaiden ja heidän huoltajiensa yhteiset keskustelutuokiot. Vanhempainilloissa kerrotaan ajankohtaisista koulunkäyntiin liittyvistä asioista , esim. valinnaisainevalinnoista, työelämään tutustumisesta ja jatko-opinnoista sekä muista kulloinkin tärkeinä pidetyistä asioista. Henkilökohtaiset tapaamiset huoltajien kanssa järjestetään ainakin 7. luokan syyslukukaudella.

4.2. Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma laaditaan erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville sekä maahanmuuttajaoppilaille opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen laatimisessa on keskeistä yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Suunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, valinnaiset opinnot ja erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajille myös tietoa, jotta he voisivat entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.

4.3. Ohjauksen järjestäminen

Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä varsinkin opiskelun nivelvaiheissa. Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvuaan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumista koulutyöhön ja kouluympäristöön (esim. kummioppilastoimintaa). Opetuksellinen oppilaanohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua yhdessä opettajan kanssa.

Kaikkien opettajien tehtävä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät asiat.

Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

Koulussa toteutettava ohjaus tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.

Yhteistyö paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutuu työelämään tutustumisena (TET), opintokäynteinä, asiantuntijavierailuina ja nimikkoluokkatoimintana oppilaanohjauksen ja eri oppiaineiden yhteydessä.

4.4. Tukiopetus

Perusopetuslain 16 §:n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen ennen kuin hänen menestymisensä oppiaineessa arvioidaan heikoksi.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee opettaja, oppilas, huoltaja tai oppilashuoltoryhmä.

Tukiopetusta annetaan oppilaille tarpeen vaatiessa ensisijaisesti varsinaisten luokkatuntien ulkopuolella. Se voidaan järjestää myös samanaikaisopetuksena, muiden opetusjärjestelyjen ohessa, pienryhmätunneilla yksilölliset tarpeet huomioiden. Tarvetta tukiopetukseen voi tulla silloin, kun oppilas on ollut pitkään poissa koulusta tai jos muuten ilmenee oppimisvaikeuksia.

Tukiopetusta voi antaa myös muu kuin oma opettaja.

4.5. Oppilashuolto

Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Sen avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Kunnassamme on laadittu oppilashuoltosuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma. ( kohdat 4.5.1 – 4.5.2)

Perusopetuslain 32 §:n mukaan kunnan velvollisuus on järjestää oppilaalle maksuton kuljetus, milloin peruskoulun oppilaan koulumatka on pitempi kuin viisi kilometriä. Koulun vastuu oppilaiden turvallisuudesta alkaa, kun oppilas jätetään koulukyydistä aamulla koulun alueelle. Koulupäivän päättyessä koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta koulukuljetuksen odotusaikana. Koulukuljetukseen oikeutetut oppilaat saavat koulusta Matkahuollon koulumatkakortin, joka on henkilökohtainen ja jonka sääntöjenvastainen käyttö on rangaistava ja korvausvelvollisuuteen johtava teko. Jos oppilas kadottaa tai rikkoo korttinsa, peritään uudesta kortista panttimaksu.

Koululounaan tavoitteena on edistää oppilaan terveyttä ja työtehoa sekä hyviä tapoja. Se ohjaa myös terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Koululounas täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua.

Koululounaaseen kuuluu yleensä pääruoka, salaatti, leipä, ravintorasva ja ruokajuoma. Lounas on lapselle esimerkki siitä, miten ravitsemuksellisesti oikea ruoka-annos koostetaan. Koululounas on monipuolinen, vaihteleva ja vähäsuolainen ja siinä vältetään kovia rasvoja. Hyvänä pohjana on ruoka-aineympyrä; sen jokaisesta lohkosta käytetään ruoka-aineita päivittäin vaihtelevasti.

Oppilaille valmistetaan erityisruokavalion mukaiset ateriat, mikäli siihen on selvä lääketieteellinen tai hyväksytty muu syy.

Koululounaalla lapsia halutaan myös opettaa ja totuttaa erilaisiin makuihin. Koulussa oppilas voi kenties maistaa jotakin uuttakin ruokalajia, jota kotioloissa ei ole ollut. Opettajat ja muu koulun henkilökunta valvoo myös tapakasvatuksen tavoitteiden toteutumista kouluruokailussa.

4.5.1. Oppilashuoltosuunnitelma

Oppilashuollon tavoitteet

Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus.

Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä suojata mielenterveyttä.

Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin.

Oppilashuoltoa tekevät kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, opettajat ja koulun muu henkilöstö.

Oppilashuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa oppilaan terveyden, turvallisuuden ja koulunkäynnin edistämiseksi.

1. Luokanvalvoja (luokat) 7 – 9)

• hoitaa ensisijaisesti yhteyden koulusta oppilaan huoltajiin

• kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa vanhemmat voivat ensin ottaa yhteyden

• luokanvalvojaan

• vanhemmat ovat velvollisia ilmoittamaan luokanvalvojalle syyn oppilaan poissaoloon

• koulusta

• luokanvalvojan tulee ilmoittaa oppilaan luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle

• aiheettoman poissaolon epäilyssä luokanvalvoja ottaa heti yhteyden oppilaan

• huoltajaan tai sopii yhteydenotosta aineenopettajan kanssa. Luokanvalvoja saattaa

o oppilaan runsaista poissaoloista tiedon oppilashuoltoryhmälle

• aineenopettaja ohjaa oppilaan luokanvalvojan kautta tarvittaviin tukitoimiin tai

• erityisopetukseen

2. Opinto-ohjaaja (luokat 7-9)

• on oppilashuoltoryhmän jäsen ja aineenopettaja, joka opettaa kaikkia koulun oppilaita

• on sillanrakentaja, kun oppilas siirtyy koulusta/ kouluasteelta toiseen

• tapaa kaikki oppilaat henkilökohtaisessa keskustelussa ja ohjaa opiskelun valinta-

ja ongelmatilanteissa

• pyrkii kehittämään oppilaan itsearviointikykyä ja päätöksentekotaitoja

• on koulussa läsnä oleva luotettava aikuinen kuuntelija

• antaa tietoa uranvalinnan suunnittelussa ja ohjaa jatko-opintoihin

Jos koulunkäyntiin liittyy vaikeuksia, tulee vanhempien aina ottaa yhteyttä luokanopettajaan, luokanvalvojaan, kouluterveydenhoitajaan tai koulun rehtoriin.

3. Erityisopettaja (luokat 7 -9)

opettaa oppilaita, joilla on vaikeuksia

• lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa, puheessa ja vieraiden kielten oppimisessa

• tekee tarkempia selvityksiä oppilaan perustaidoista

• tekee yhteistyötä opettajien, huoltajien ja oppilashuoltoryhmän sekä muitten asiantuntijaryhmien kanssa

Opetus tapahtuu yksilöllisesti tai pienryhmässä, jolloin on mahdollista antaa henkilökohtaisempaa ohjausta.

Opetuksessa huomioidaan oppilaan henkilökohtaiset oppimisedellytykset. Työskentely etenee oppilaan edellytysten mukaisesti. Oppilas osallistuu työskentelyn suunnitteluun.

4. Koulupsykologi (luokat 7-9)

• On oppilaan, vanhempien ja opettajien apuna erilaisissa koulunkäynnin ongelmatilanteissa

• Tukee vanhempia ja opettajia kasvatustyössä keskustellen oppilaan, vanhempien ja

• opettajien kanssa

• Päivystää yhteiskoululla viikoittain, jolloin 7-9 luokan oppilaat voivat tulla juttelemaan ilman ajanvarausta

• Tekee oppilaiden koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvät psykologin tutkimukset ja arviot (mm. koulunkäynnin lykkäys, erityisopetuksen tarve, muiden koulunkäyntijärjestelyjen tarve, kehitystasoarviot) sekä antaa tarvittaessa tutkimuslausuntoja koulutoimelle tai muille viranomaisille

• Ohjaa tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluihin: hoitoon ja jatkotutkimuksiin, sekä antaa ohjausta ja neuvontaa perheille tähän liittyen

Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä oppilas, vanhempi tai opettaja. Psykologi on vaitiolovelvollinen.

5. Sosiaalityöntekijä (luokat 7-9)

• Sosiaalityöntekijän tehtävänä on opettajien konsultointi oppilaan ja hänen perheensä asioissa ja sosiaaliseen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa.

• Sosiaalityöntekijä osallistuu kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen sekä koulun ja kodin väliseen yhteistyön suunnitteluun ja kehittämiseen.

• Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu lausuntojen antaminen oppilaan sosiaalisesta tilanteesta sekä oppilaan edun arvioiminen ja sen toteutumisen ajaminen, mikä mm sisältää ohjausta ja neuvontaa opiskeluun, yhteiskunnan palveluihin ja oikeusturvaan liittyvissä asioissa.

• Sosiaalityöntekijä tukee perhettä kasvatustyössä ja sosiaalisessa selviämisessä keskustellen, tehden kotikäyntejä sekä osallistumalla verkostoneuvotteluihin.

Sosiaalityöntekijään voi ottaa yhteyttä oppilas itse, opettajat tai vanhemmat ja sosiaalityöntekijällä on vaitiolovelvollisuus

6. Kouluterveydenhoito (luokat 7-9)

Kouluterveydenhuolto jatkaa lastenneuvolassa aloitettua lapsen terveydentilan seurantaa. Lapsen terveystiedot siirtyvät neuvolasta kouluterveydenhoitajalle.

Tavoitteet

• oppilaan terveyden edistäminen: kokonaisnäkemys oppilaasta ja hänen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestään.

• kouluyhteisön ja kouluympäristön terveydenhuolto.

• terveyskasvatus

KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAMALLI

Kouluterveydenhuolto luokilla 7 – 9 jatkaa samaa ehkäisevää terveydenhuoltotyötä kuin 1 – 6,

mutta painottuu selkeästi aikuisuuteen valmistamiseen. Näiden kolmen kouluvuoden aikana

pyritään havainnoimaan nuoren mahdolliset terveydelliset rajoitteet, mitä jatkokoulutukseen,

ammatinvalintaan ja varusmiespalvelusaikaan tulee.

Murrosiän kriisit pyritään havainnoimaan, nuoren suhtautuminen omaan muuttuvaan kehoonsa saattaa tuoda myös terveydellisiä ongelmia ( esim. syömishäiriöt, masennus), joihin on riittävän

ajoissa puututtava.

Seurustelu, ehkäisymenetelmät ja nuoren seksuaaliterveys ovat terveyskasvatuksen tärkeitä osa-

alueita.

Yleiset terveystottumukset ja nuoren käsitys oman terveytensä vaalimisesta tulevat esiin

kouluterveydenhuollon ja nuoren välisissä luottamuksellisissa tapaamisissa vuosittain.

Kouluterveydenhuoltoon kuuluu ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, joka pyrkii siihen, että oppilas voi kokonaisvaltaisesti hyvin koko kouluajan.

7. Kouluterveydenhoitaja

• tekee oppilaille terveystarkastuksia

• tekee kouluuntulotarkastuksen koulutyönsä aloittaville.

• tukee oppilaan itseluottamuksen ja henkisen kehityksen kasvua, sekä tukee terveydellisesti erityisvaarassa olevia oppilaita.

• antaa tarvittaessa ensiapua sekä ohjaa koululääkärille ja / tai omalle lääkärille jatkohoitoon, esim. erilaisten oireiden ja sairauksien selvittämiseksi.

• ohjaa oppilaita terveisiin elämäntapoihin.

• tekee yhteistyötä vanhempien ja kouluhenkilöstön kanssa sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa.

Pitkäaikaissairaudet, lääkitykset sekä erikoislääkärin tarkastukset tulisi ilmoittaa kouluterveydenhoitajalle.

8. Koululääkäri

• tekee lääkärintarkastukset peruskoulun 9. luokan oppilaille.

• Lääkäri tekee kouluterveydenhoitajan kanssa terveystarkastuksen oppilaalle kiinnittäen fyysisen terveyden lisäksi huomiota kasvuun ja kehitykseen.

• ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin ja hoitoon.

• osallistuu koulun terveyskasvatustyöhön.

• valvoo yhdessä koulun ja kouluterveydenhoitajan kanssa opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.

• Lääkärin hoitoa vaativat sairaudet hoitaa oppilaan omalääkäri terveyskeskuksessa

Oppilaat, jotka sairastuvat äkillisesti ja tarvitsevat lääkärin hoitoa, hoidetaan terveyskeskuksen päivystyksessä.

9. Hammashuolto

• oppilaat kutsutaan hampaiden tarkastuksiin yksilöllisen tarpeen mukaan ½ - 3 vuoden välein.

• hammassärky-, tapaturma- , ym. ongelmatilanteissa tulee vanhempien itse ottaa yhteyttä ensisijaisesti omaan hammashoitolaan ja varata aika.

• mikäli lapsen terveydentilassa on tapahtunut muutoksia , tulee niistä ilmoittaa hoitolaan.

• oppilaat tulevat hammashoitolaan itsenäisesti.

Päivystys lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 9 – 11 , arkisin klo 17 asti. Keskushammas-hoitolassa osoitteessa Steniuksenkatu 2, RAUMA

10. Oppilashuoltoryhmä (luokat 7 -9)

• Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen, konkreettinen tuki opettajille, oppilaille ja heidän vanhemmilleen.

• Yhteiskoulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, oppilaanohjaajat, erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi sekä tarvittaessa luokanvalvoja tai muu opettaja. Sosiaali- ja nuorisotoimen edustajat osallistuvat kokouksiin kerran kuukaudessa, tarvittaessa useamminkin.

• Koulun oppilashuoltotoiminnasta vastaa rehtori

• Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain

Ryhmä käsittelee mm:

1. yksittäisen oppilaan vaikeuksien selvittelyä (oppimis-, sopeutumis- ja käyttäytymisvaikeudet)

2. luokkakohtaisia levottomuuksia, kiusaamista, luokkahenkeä

3. koko kouluympäristöä koskevia turvallisuusasioita

4. toimenpiteitä ongelma- ja kriisitilanteita varten

Oppilashuoltoryhmä edistää kouluyhteisön keskinäistä yhteistyötä.

11. Nuorisotyöntekijä (luokat 7-9)

• on nuorten vapaa-ajalla läsnä oleva luotettava aikuinen ja toimija pääkohderyhmänään luokka-asteet 7-9

• etsii yhteistyössä nuorten ja eri kumppaneiden kanssa toimivia ratkaisuja

• vaikuttaa vapaa-ajan viettoon mm. kuulumalla lapsi- ja nuorisopoliittisen kuntaohjelman ohjausryhmään

• ohjaa nuoria osallisuuteen

• osallistuu tukioppilastoimintaan

• osallistuu oppilashuoltoryhmään kerran kuussa

12. Luottamuksellisuus

Kaikilla oppilashuollon parissa työskentelevillä on vaitiolovelvollisuus. Käydyt keskustelut ja tutkimukset ovat ehdottoman luottamukselliset.

13. Oppilashuollon puhelinnumeroita

Terveyskeskus,

Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä,

Steniuksenkatu 2 Rauma 83511

Lääkärin vastaanotto,

Rantaperentie 1 Eurajoki 869 4700

Sairaanhoitajan vastaanotto,

Rantaperentie 1 Eurajoki 869 4722

Koulupsykologi Reetta Parvikko 869 4347

044-3124353

Koululääkäri Veijo Hakanen 835 2600

Terveydenhoitaja Päivi Lehtinen

Yhteiskoulu ja lukio 869 4812,

02-5336309

Hammashuolto

Hammaslääkäri Anneli Hurnanen 869 4733

Hammaslääkäri Merja Vähätalo 869 4731

Hammaslääkäri Tapani Vähätalo 869 4734

Hammashuoltaja Arja Kalli 869 4732

Keskushammashuollon päivystys

Steniuksenkatu 2, Rauma 835 2820

4.5.2. Turvallisuussuunnitelma

Järjestyssäännöt

PL §29 määrää, että opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista, sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

A Järjestyssääntöjen tavoitteet

Koulun järjestyssääntöjen tavoitteena on työrauhan, viihtyvyyden ja turvallisuuden takaaminen kaikille koulussa työskenteleville. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (PA§ 35).

B Koulualueen ja -ajan määrittely

Koulualueeseen kuuluvat koulurakennus, koulua ympäröivä pihamaa, kaukaloalueet ja urheilukenttä. Kouluaika on työjärjestyksen mukainen koulun työpäivä. Kouluajaksi katsotaan myös kaikki koulun järjestämät, koulunkäyntiin läheisesti liittyvät tilaisuudet sekä oppilaiden koulualueella järjestämät tilaisuudet.

C Päivittäinen työskentely

1. Päivän työskentely aloitetaan lyhyellä päivänavauksella, johon osallistuvat kaikki ne opettajat ja oppilaat, joilla on päivänavausta seuraava tunti

(PA § 6).

2. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti koulun työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Opetukseen käytettävän ajan ja välituntien järjestäminen suoritetaan PA 4 §:n säännökset huomioiden.

3. Jos opettaja, hänelle sattuneen odottamattoman esteen vuoksi, ei saavu tunnille 10 minuutin kuluessa kellonsoitosta, järjestäjä ilmoittakoon viipymättä rehtorille tai kansliaan.

4. Välituntien aikana oppilaat ovat ns. välituntialueella, joka käsittää asvaltoidulle pihalle rajatun alueen. Välitunneilla oppilas ei saa poistua ilman lupaa välituntialueelta. Jos sää- tai muut olosuhteet niin vaativat, saavat oppilaat olla valvovan opettajan luvalla välitunneilla koulun ns. vanhan osan ala-aulassa. Lumipallojen heitto välituntialueella on kielletty. Koulun vanhaa ja uutta osaa yhdistävää välikäytävää oppilaat saavat käyttää siirtyessään päivänavaukseen uuden puolen opetustiloihin. Välikäytävää on oikeus käyttää myös milloin välitunti vietetään valvovan opettajan luvalla sisällä.

Kirjaston aukioloajoista ja mahdollisuudesta oleskella kirjastotiloissa ilmoitetaan lukuvuosittain erikseen. Välitunneilla ns. vanhan puolen vessat ovat tarvittaessa oppilaiden käytössä.

Järjestäjien velvollisuuksiin kuuluu huolehtia poissaolijoiden ilmoittamisesta, luokkahuoneen siisteydestä ja tuulettamisesta sekä tarvittaessa läksyn näyttämisestä.

5. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Kouluyhteisön jäsen on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttamansa vahingon (Vahingonkorvauslaki 412/74). Aiheutuneesta vahingosta on viipymättä ilmoitettava rehtorille, jollekin opettajalle tai kiinteistönhoitajille.

6. Kouluyhteisön jäsenet pyrkivät säilyttämään koulualueen siistinä ja viihtyisänä. Esim. istutusten tahallinen turmeleminen aiheuttaa 5. pykälässä mainitun korvausvelvollisuuden.

7. Tapaturman sattuessa ilmoitetaan siitä viipymättä jollekin opettajalle tai kouluterveydenhoitajalle ja annetaan mahdollisuuksien mukaan tarvittava ensiapu.

8. Oppilaat ruokailevat heille määrätyillä ruokailuvuoroilla.

9. Välituntialueella oppilaiden moottoriajoneuvojen käyttö on kielletty.

10. Kännyköiden kaikenlainen käyttö oppitunneilla on kielletty. Ne on pidettävä myös suljettuina.

D Koulumatkat

Koulumatkoilla turvallisen liikenteen vaatimukset on otettava aina huomioon. Kulkuvälineet säilytetään niille varatuilla paikoilla, eikä niiden käyttäminen kouluaikana välituntialueella ole sallittua. Koulukyydityksestä annetaan vuosittain ohjeet. Kouluautoille on varattu oma pysäköintipaikkansa välituntialueen ulkopuolelta.

E Koulussa tapahtuva vapaa-ajan toiminta

Milloin oppilaiden vapaa-ajan toiminta tapahtuu koulun tiloissa tai koulun kerhoissa, tulee heidän noudattaa koulun järjestyssääntöjä soveltuvin osin. Koulun tiloja tulee koulun varsinaisen työajan ulkopuolella antaa oppilaiden käytettäväksi niissä rajoissa, jotka koulutiloja koskevat määräykset sallivat. Kouluhuoneiston käyttöluvan myöntää pääsääntöisesti johtokunta, mutta yksittäistapauksissa on koulun rehtorilla oikeus antaa tarvittava käyttölupa. Tilojen käytössä tulee koulun omat ja oppilaiden harrastustoiminnan käyttötarkoitukset asettaa etusijalle.

F Koulun teknisten laitteiden ja tiedotustilojen käyttö

Valokopiokoneen käytöstä ja harrastustoimintaan tarvittavasta kuluvasta materiaalista on erikseen sovittava rehtorin kanssa. Koulun tietotekniikan laitteistoa saavat käyttää yhteisön jäsenet koulun sisäisessä tiedotus- ja harrastustoiminnassa. Käytöstä on kuitenkin sovittava erikseen rehtorin kanssa.

Käyttäjä on itse vastuussa laitteen oikeasta, ohjeen mukaisesta käsittelystä.

Koulun aulojen ilmoitustaulut ja seinäpinnat ovat kouluyhteisön jäsenten käytössä tiedotusten kiinnitystä varten, mutta koulun tiedotuksille on annettava etusija.

Luokkahuonetta ei tule käyttää sellaisen aineiston esillä pitämiseen, joka ei liity asianomaisen luokan yhteisiin opintoihin. Keskusradion käyttö sallittua vain luvalla.

G Koulussa tapahtuva poliittinen toiminta

Oppilailla on oikeus ilmaista poliittinen ja yhteiskunnallinen mielipiteensä koulutunneilla, milloin se liittyy käsiteltävään asiaan, ja muissa kouluelämän tilanteissa.

Epäasiallisesti tai hyvän tavan vastaisesti esitettynä siihen on suhtauduttava niin kuin muuhunkin koulutyön häiritsemiseen. Opettajan ei tule opetustyössään tuoda esille omia poliittisia katsomuksiaan.

Oppilasta ei saa millään tavoin painostaa tai suosia hänen syntyperänsä, vanhempien yhteiskunnallisen aseman, poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksensa tähden.

Oppilailla on lain sallimissa rajoissa oikeus muodostaa koulu- ja luokkakohtaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka voivat olla luonteeltaan myös poliittisia. Milloin poliittinen yhdistys muodostetaan puoluejärjestön osaksi, sitä on pidettävä kouluorganisaatioon kuulumattomana. Oppilaat saavat julkaista ja levittää painotuotteita ja muuta tiedotusaineistoa, mikäli se ei haittaa koulun työrauhaa. Kaupallista tai yleisiin poliittisiin vaaleihin liittyvää mainosaineistoa ei saa koulussa julkaista eikä levittää.

H Poissaolot

Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luokanvalvoja. Pidempiin poissaoloihin luvan myöntää rehtori. Milloin lupaa ei ole voitu pyytää, on oppilaan huoltaja velvollinen mahdollisimman pian ilmoittamaan poissaolosta luokanvalvojalle. Oppilas on myös itse velvollinen selvittämään

poissaolonsa kirjallisesti. Luvattomista poissaoloista luokanvalvoja ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Poissaoloa koskevat määräykset ovat soveltuvin osin voimassa myös myöhästymisen osalta. Mennessään tukiopetukseen, kouluterveydenhoitajan vastaanotolle tai henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen oppilas on velvollinen etukäteen pyytämään luvan asiasta opettajalta, jonka tunnilta hän on em. syistä poissa. Kesken koulupäivän sairastuneen oppilaan on ennen koulusta lähtemistä pyydettävä siihen lupa joko terveydenhoitajalta, rehtorilta tai opettajalta.

I Työrauhan ylläpitäminen

Peruskoulun oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. Oppilasta, joka ei noudata koulun järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa.

Oppilaan ojentamiseksi:

1) opettaja tai rehtori voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta tai muusta opetustilasta tai koulun järjestämästä tilaisuudesta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi;

2) opettaja tai rehtori voi evätä oppilaan osallistumisen opetukseen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos oppilas aiheuttaa vaaraa toisten turvallisuudelle tai jos opetus vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi;

3) rehtori tai opettaja voi määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon;

3) rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen.

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja, jos poistettava oppilas ei noudata poistumismääräystä tai koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen.

Oppilaan, joka ei ole peruskoulun muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi koululautakunta erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Opettaja voi jättää kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan kouluun enintään tunnin ajaksi kerrallaan suorittamaan kotitehtäviä. Luokasta poistetulle oppilaalle järjestetään ensisijaisesti erityisopettajan antamaa opetusta pienryhmäopetukseen varatussa opetustilassa. (PL §36)

J Tupakointi, päihteet ja huumeet

Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena eikä

tupakoida koulun alueella kouluaikana eikä koulun järjestämissä muissa tilaisuuksissa.

Tupakan ja päihteiden hallussapito kouluaikana koulun alueella ja muissa koulun

järjestämissä tapahtumissa on kielletty.

K Valvontakamerat

Koulun piha-alueella on valvontakamera.

L Muut määräykset

Niissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen määrätä, noudatetaan voimassa olevaa

koululakia ja asetusta soveltamisohjeineen.

EURAJOEN YHTEISKOULUN ENSIAPU- JA KRIISISUUNNITELMA

1. Perusteet

PL § 29 määrää, että opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteuttamista. Laissa oleva maininta oppilaan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön antaa perusteen kriisityöhön valmistautumiseen kouluissa.

Kouluyhteisöä ja sen toimintaa järkyttäviä kriisejä voivat olla: oppilaan tai koulun työntekijän kuolema, vakava onnettomuus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka, hysteriaa aiheuttava huhu, tulipalo tai muu uhkatilanne.

Etukäteen kriiseihin valmistautuminen ja kriisisuunnitelma auttaa säilyttämään yhteisön sekä sen jäsenen toimintakyvyn kriisitilanteessa ja helpottaa myös tapahtumien jälkikäsittelyä.

Suunnitelma vaatii asiaan perehtymistä ja mahdollisesti henkilökunnan suunnitelmaan perehdyttämistä sekä koulutusta. Se antaa varmuutta puuttua asioihin.

Koulun kriisiryhmän voi muodostaa esimerkiksi oppilashuollon työryhmä, johon kuuluvat koulun rehtori/johtaja, psykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja tarpeen mukaan koulun opettajia. Kriisitoiminta on osa oppilashuoltotyötä, jossa pyrittäessä edistämään oppilaiden hyvinvointia ja koulumotivaatiota sekä ennakoimaan ja ehkäisemään koulunkäyntiongelmia.

2. Yleiset tavoitteet

Kriisisuunnitelman tavoitteena on lisätä koulun omaa valmiutta kohdata ongelmia ja tarvittaessa pyytää lisäapua oikeasta paikasta. Tämän tavoitteena on myös kouluyhteisön toimintakyvyn ylläpito ja säilyminen kriisitilanteissa. Toiminnan suunnittelulla pyritään myös kriisien ehkäisyyn. Ehkäisevään toimintaan sisältyy muun muassa kummioppilastoiminta, koulukiusaamiseen puuttuminen, yhteistyö vanhempien kanssa sekä selvät rajat ei- hyväksyttävälle käytökselle. Viimeksi mainitut ”koulun pelisäännöt” tehdään myös kodeille selväksi.

Tarkoituksena on toimia siis valmistautuen ja toisaalta heti kriisitilanteessa, jotta apua tarvitsevat saadaan seurantaan ja asiaa suurentavilta huhuilta vältytään. Suunnitelma sisältää periaatteet tiedottamiseen ja kriisitoimintaohjeita erityistilanteisiin sekä keskeiset yhteystiedot.

Yleinen hätänumero 112, HÄTÄKESKUS varanumero 822 0522

Yleiseen hätänumeroon 112 kautta saa yhteyden:

- Kuntien palo- ja pelastustoimen päivystävään tai varalla olevaan palopäällystöön

- Sairaankuljetukseen, myös kiireettömissä ja aika- tilauksissa

Poliisin hätänumero 10022

LENTOPELASTUS MERIPELASTUS MYRKYTYSTIETO KESKUS

Tampere

03-362 0398 0204 1000 09-471 977

Pori

6100 6050 0204 1001 09-4711

Varahätänumerot Eurajoella:

Sairaankuljetus 822 0522

Lääkäri 835 2644

Poliisi 831 921

Toimintaohjeita

Kun soitat hätäpuhelun toimi näin:

1. Kerro ensin mitä on tapahtunut ja missä.

2. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

3. Kuuntele toimintaohjeet rauhallisesti ja toimi ohjeiden mukaan.

4. Lopeta puhelu vasta kun saat luvan.

Jos joku on hengenvaarassa, soita numeroon 112, jotta hoitohenkilöstö saadaan mukaan jo potilaan kuljetukseen. Älä epäröi soittaa hätänumeroihin, vaikka et olisi varma tilanteen vakavuudesta. Numeroon 112 voi soittaa maksutta myös kaikista kolikkopuhelimista.

Yleinen hälytysmerkki on:

- yhtämittainen nouseva ja laskeva sireeniääni tai

torvi- tai pillityyppisellä hälyttimellä annettuja toistuvia, lyhyitä äänimerkkejä tai hälytys, jonka viranomainen antaa kaiuttimella

HUOM! Palohälytys on tasainen yhtämittainen sireeniääni. Se on tarkoitettu ainoastaan palokunnalle.

Jos yleinen hälytysmerkki annetaan, toimi näin:

1. Mene sisätiloihin

2. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi

3. Avaa radio ja odota rauhallisesti viranomaisten ohjeita

4. Älä käytä puhelinta. Ylikuormitus voi estää hätäpuhelujen perillepääsyn

5. Pysy sisätiloissa. Ulkona voit joutua vaaraan. Jos alueelta on poistuttava, saat siitä erillisohjeet joko radiossa tai kaiuttimella

Ensiapu 835 5500

Päivystys (terveyskeskus) 835 2644

Ambulanssi (yleinen hätänumero) 112

Poliisi 10022

Eurajoen terveysasema 869 4700

Sairaanhoitaja 869 4722

Paloasema

Aluepäällikkö, Timo Nurminen 044-701 7337

Leo Jalonen 044-701 7338

Myrkytystietokeskus 09- 471977, 09- 4711

Reetta Parvikko, psykologi 869 4347

Lasten ja nuorten puhelin 9800-20400

Vanhempainpuhelin 0600-12277

Rauman seurakunnan palveleva puhelin 10071

Rauman Mielenterveyskeskus 83511

Kriisikeskus Ankkurpaikk 8378560

SOS-itsemurhien ehkäisykeskus 76 0030

Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Pori 633 4420

Päihdeklinikka 8352990

Päihde- ja huumepysäkki 83874321

Irti huumeista 020-322388

Sisäasiainministeriön määräyksen mukaiset

Erillisohjeet Eurajoen, Luvian ja Rauman väestölle

Radioaktiivisuus ja säteily

Pääosa ihmiseen kohdistuvasta säteilystä tulee luonnosta: maaperässä olevista radioaktiivisista aineista, avaruussäteilystä ja ihmisen kehossa luonnostaan olevista radioaktiivisista aineista. Pieni osa kansalaisen saamasta annoksesta aiheutuu ihmisen toiminnasta, kuten säteilyn lääketieteellisestä käytöstä, säteilyä aiheuttavista laitteista ja ydinvoimasta.

Säteilyä ei voi havaita ihmisaistein, vaan siihen tarvitaan säteilymittareita.

Säteilyn terveysvaikutukset

Säteilyn terveyshaittoja arvioidaan säteilyannoksen avulla. Säteilyannokset ilmoitetaan tavallisesti millisieverteinä (mSv). Suomalaiset saavat säteilyä vuosittain keskimäärin 4 mSv. Tästä määrästä yli puolet on peräisin luonnosta.

Kaikkea ylimääräistä säteilyä tulee välttää, sillä mitä suuremman säteilyannoksen ihminen saa, sitä suurempi on myös terveyshaittojen mahdollisuus.

Vain hyvin suuri säteilyn kerta-annos voi vaikuttaa välittömästi terveydentilaan. Normaalista poikkeava säteilyaltistus lisää myöhempää mahdollisuutta sairastua elämän aikana syöpään, vaikka useimmissa tapauksissa henkilö välttyy haitoilta kokonaan.

Normaalista poikkeava säteilytilanne

Normaalista poikkeava säteilytilanne syntyy, jos jonkin onnettomuuden vaikutuksesta ympäristöön vapautuu radioaktiivisia aineita. Ihminen saattaa saada ulkoista säteilyä ilmassa kulkeutumista tai alas laskeutuvista radioaktiivisista aineista. Kehon sisälle radioaktiivisia aineita voi kulkeutua hengitysilmaan tai ravinnon mukana.

Valmiustoiminta ja pelastuspalvelu

Turvallisuus on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen toiminnan keskeinen edellytys. Ydinvoimalaitoksen teknistä tasoa, turvallisuutta ja ympäristön säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti.

Moninkertaiset ja toisiaan varmistavat turvallisuusjärjestelyt takaavat sen, että väestölle haittaa tuottava onnettomuus on erittäin epätodennäköinen.

Pelastusviranomaiset ovat varautuneet suojaamaan väestöä myös ydinvoimalaitosonnettomuudessa. Pelastuspalvelun alueellista toimintaa johtaa Rauman palopäällikkö apunaan Rauman pelastuspalvelun johtoryhmä. Käytännön toimenpiteistä ,kuten säteilytason mittauksista, huolehtivat muun muassa palokunta, poliisi ja merivartiosto.

Ydinvoimalaitoksella on oma valmiusorganisaatio. Jos tulee vakava häiriötilanne, tämä organisaatio ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin, kuten rajoittamaan tilanteen vaikutuksia, hälyttää Säteilyturvakeskuksen ja pelastusviranomaisten kanssa ydinvoimalaitoksen lähiympäristön väestöä.

Säteilyturvakeskus antaa säteilyvaaratilanteesta suojelusuositukset pelastustoimen johtajalle, joka toteuttaa tarpeelliset toimet. Länsi-Suomen lääninhallitus ja sisäasianministeriö valvovat tilannetta sekä tukevat suojelua ja tiedotusta.

Ohjeet väestölle

Säteilyvaaratilanteessa pelastusviranomaiset varoittavat väestöä ja antavat tarvittaessa ohjeita radiossa sisätiloihin suojautumisesta ja kotieläinten siirtämisestä sisälle sekä joditablettien käytöstä ja suojaväistöstä. Kaikilla näillä toimilla on tarkoitus estää välittömät terveyshaitat ja rajoittaa säteilyn myöhäisvaikutukset mahdollisimman pieniksi.

Väestön varoittaminen

Väestöä varoitetaan hälytysäänimerkein, jos tilanne vaikuttaa alueen turvallisuuteen. Hälytysmerkki on noin minuutin kestävä yhtämittainen nouseva ja laskeva ääni. Viranomaiset voivat täydentää hälytystä myös kaiutinautoilla.

Lyhyt kerran nouseva ja laskeva äänimerkki on kokeilumerkki. Hälytyslaitteita kokeillaan jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina.

Suojautuminen sisälle

Asuintalot antavat melko hyvän suojan säteilyvaaratilanteessa. Tästä syystä on tärkeää, että hälytetyllä alueella asuvat menevät hälytyksen tapahduttua sisälle. Radioaktiivisten aineiden kulkeutumista sisätiloihin estetään sulkemalla ikkunat, ovet ja ilmanvaihto. Kotona olevat ruokatarvikkeet ja vesi ovat käyttökelpoisia.

Maatiloilla karja ja muut eläimet siirretään sisätiloihin.

Joditabletit

Säteilyvaaratilanteessa ulkoilmaan saattaa vapautua myös radioaktiivista jodia. Se voi hengitettynä tai ravinnon kautta kerääntyä kilpirauhaseen, joka altistuu ylimääräiselle säteilylle. Radioaktiivisen jodin kerääntyminen estyy, jos ihminen saa runsaasti tavallista jodia.

Joditabletteja jaetaan tarvittaessa vaara-alueen väestölle ja samalla annetaan ohjeet niiden käytöstä. Joditabletteja ei tule ottaa ilman viranomaisten suositusta.

Suojaväistö

Viranomaiset määräävät väestön siirtymään tilapäisesti pois ydinvoimalaitoksen välittömästä läheisyydestä, jos sisälle suojautuminen ei riitä. Käytännössä tämä tarkoittaa ensivaiheessa viiden kilometrin etäisyyttä voimalaitoksesta.

Suojaväistöpäätöksestä ja sen toteuttamisesta ilmoitetaan radiossa ja ohjeita täydennetään kaiutinautoilla.

Suojaväistöissä suurin osa väestöstä siirtyy yksityisautoilla. Määränpään ja mahdolliset kokoontumispaikat päätetään tilanteen mukaan. Rauman pelastuspalvelun johtoryhmä asettaa tarpeen mukaan linja-autoja käytettäväksi.

Kuuntele ohjeita radiosta

Väestölle tiedotetaan säteilyvaaratilanteen-tapahtumista ja suojautumistoimenpiteistä radiossa. Radiossa ilmoitetaan myös, kun vaara on ohi.

Älä soita

Puhelimen käyttöä tulee välttää säteilyvaaratilanteen aikana. Ylimääräinen kuormitus puhelinlinjoilla voi estää kaikkien puheluiden perille menon, jolloin pelastuspalvelutoiminta voi vaikeutua.

Katso myös puhelinluettelon sivut: ohjeet vaaratilanteessa ja toiminta säteilyvaaratilanteessa.

Kriisitoimintaohjeita

Tiedottaminen

1. Henkilö, joka on ollut paikalla tai saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa asiasta rehtorille / apulaisrehtorille / johtajalle.

2. Rehtori / apulaisrehtori kokoaa sillä hetkellä koulussa olevat oppilashuoltoryhmän jäsenet ja pohtii ryhmäläisten kanssa, miten ja kenelle asiasta tiedotetaan.

3. Rehtori / apulaisrehtori vastaa tiedotuksesta koulun ulkopuolelle tarvittaessa.

1. Tapaturmat ja sairaskohtaukset

Ambulanssi 112

Terveyskeskus / päivystys 8352644

Ensiapuasema 8355500

Apteekki 8680121

Myrkytystietokeskus 09-471977

09-4711

Kaikissa tapauksissa voi ottaa näihin yhteyttä. Oppilaalla on oltava saattaja mukana ja terveyskeskukseen soitettava etukäteen tulosta.

• toimi rauhallisesti ensiapuohjeita noudattaen

• rauhoita vahingoittunutta

• anna välitön ensiapu

• ohjaa jatkohoitoon

• ilmoita vanhemmille

2. Väkivalta / väkivallan uhka

• toimi - älä kulje ohi

• selvitä vakava tilanne ja anna muiden töiden odottaa

• hae tai pyydä oppilaita hakemaan apua koulun muilta työntekijöiltä, esim. lähimmäistä luokasta

• pyri saamaan aggressiivisuus hallintaan mahdollisimman nopeasti

• aseta selvät rajat ja osoita, että väkivaltaa ei hyväksytä

• epäselvissä ja vakavissa tilanteissa älä arkaile soittaa poliisia paikalle (puh. 10022)

• tarvittaessa rehtori / koulupsykologi järjestää kriisiapua

• ota yhteys huoltajaan mahdollisimman pian ja neuvottele oppilaan lähettämisestä kotiin

• sovi asian käsittelystä osapuolten kesken ja neuvottele jatkotoimenpiteistä. Jälkiselvittelyssä mukana asianosaiset huoltajineen, luokanopettajat / luokanvalvojat, rehtori sekä oppilashuollon edustaja tai sosiaaliviraston sovittelija asian laadusta riippuen

• dokumentoi tapahtumat mahdollisimman tarkasti (mitä, missä, milloin, miten, kenelle / keille, kuka / keitä paikalla, miten hoidettiin, mitä sovittiin). Rehtori tallettaa kirjalliset selvitykset.

Aseita koulussa

• pyydä luovuttamaan ase (terä-, ampuma-, laser-) tai niihin verrattava esine ja ilmoita huoltajalle ja

/ tai viranomaisille. Rangaistus koulun säännön mukaan. Ase säilytetään kansliassa ja luovutetaan

takaisin vain huoltajalle. (Ei saa tutkia taskuja, laukkuja, se kuuluu poliisille)

3. Oppilas päihtyneenä koulussa (alkoholi, pillerit, huumeet)

• lähetä hakemaan toinen koulun työntekijä avuksesi

• takavarikoikaa päihteet, jos mahdollista (ei saa tutkia taskuja tms., se on poliisin työtä)

• saattakaa oppilas terveydenhoitajalle tai muuhun odotustilaan

• älkää jättäkö oppilasta hetkeksikään yksin

• ottakaa yhteys vanhempiin ja pyytäkää heitä hakemaan lapsensa kotiin

• myrkytystilaa epäiltäessä soittakaa ambulanssi (puh. 112) tai poliisi (puh. 10022)

• tiedottakaa rehtorille / apulaisrehtorille

• jos oppilas poistuu kaikesta huolimatta koulusta, soittakaa 112 tai 10022 ja kysykää neuvoa

Menettelytavat huumeasioissa

Epäily

1. Asia otetaan heti puheeksi

henkilö, kenelle epäily herää, keskustelee oppilaan kanssa epäilystä tai kertoo asian

eteenpäin koulun rehtorille tai terveydenhoitajalle.

2. Ohjaus kouluterveydenhoitajan / koululääkärin vastaanotolle

puheeksi ottaja tai se henkilö, jolle asia on kerrottu, ohjaa vastaanotolle.

3. Kouluterveydenhoitaja ottaa virtsanäytteen

lupa vanhemmilta näytteen ottoon (alle 18 v.)

4. Kouluterveydenhoitaja keskustelee asiasta oppilaan kanssa

kertoo oppilaalle, että huoltajat ja oppilas kutsutaan yhteisneuvotteluun.

5. Kouluterveydenhoitaja keskustelee asiasta koululääkärin kanssa ennen yhteisneuvottelua

6. Yhteisneuvottelu

kouluterveydenhoitaja kutsu koolle saman viikon aikana

osallistujat: oppilas, huoltajat, koululääkäri, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori / koulupsykologi

lastensuojeluilmoitus alle 18-vuotiaista

7. Hoitosuunnitelman laatiminen

terveydenhoitaja kirjaa

8. Oppilaan hoitoonohjaus

päihde-huumepysäkki / a-klinikka

9. Huoltajien tukeminen

vanhempainryhmä (kokoontuu tiistaisin, Otantie 4)

10. Seurantakokoukset

terveydenhoitaja kutsuu koolle.

11. Yhteistyö poliisin kanssa

12. Yhteistyö sosiaalityöntekijöiden kanssa

Huumekaupan epäily

ilmoita havainnoistasi joko poliisille tai nimettömänä vihjepuhelimeen puh. 0800-90022 (valtakunnallinen)

4. Vakava uhkatilanne / suuronnettomuus

• vakavia uhkatilanteita ovat mm. sellaiset, joissa ihmishenkiä uhkaava onnettomuus (esim. palo- tai räjähdysvaara) on lähellä tai mielenhäiriöön joutunut uhkailee ympäristöään

• vakava uhkatilanne voi aiheuttaa psyykkisiä vaikeuksia kuten masennusta ja unettomuutta, jotka vaativat jälkihoitoa

• oppilashuoltoryhmä on mukana jälkihoidon suunnittelussa

• tapahtuneesta onnettomuusuhasta on tiedotettava rehtorille / apulaisrehtorille ja koulun työsuojelupäällikölle ja sen on käsiteltävä myös tekniseltä kannalta, jotta varotoimia voidaan kehittää

Suuronnettomuuksien varalle kunnalla (vastaavana Timo Nurminen, aluepäällikkö) on väestön suojelusuunnitelma. Pelastuslaitokseen voi aina ottaa yhteyttä halutessaan tarkempia ohjeita. (neuvonta, ei soittoja onnettomuustilanteessa vaan odotetaan tiedotetta!)

Suuronnettomuuksien henkinen huolto järjestetään sosiaaliviranomaisten ja seurakunnan toimesta.

Ydinonnettomuuden varalle koulussa on joditabletteja, joita säilytetään koulun kanslian (??) holvissa. Koulussa on oma suojelusuunnitelma, talonsuojelusuunnitelma. Pelastautumis- eli ns. poistumisharjoituksia pyritään tekemään säännöllisesti.

5. Kuolemantapaus

Kuolemantapaus

• ota yhteys lähiomaisiin ja ilmaise osanottosi

• kysy omaisten mielipidettä siitä, miten asia halutaan tiedotettavan koulussa

• muista luottamuksellisuus

Oppilaan, opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema

• kunnioita omaisten toiveita

• pyri tiedottamaan asiasta yhtenäisesti, avoimesti ja yksinkertaisesti etenkin sille luokalle tai ryhmälle, jota asia erityisesti koskee

• vietetään hiljainen hetki (vainajan valokuva, kynttilä, valkoinen liina, muistoruno, laulu tms.)

• tiedon tultua kouluun koulun lippu nostetaan puolitankoon

• jos kuolema koskee erityisesti jotakin ryhmää tai luokkaa, järjestä mahdollisuus keskusteluun

• sovitaan koulun edustajien mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin

• jos tapahtuma askarruttaa sinua, älä jää yksin miettimään sitä, vaan keskustele työtoverisi tai koulupsykologin kanssa

Oppilaan lähiomaisen kuolema

• rehtori tiedottaa oppilasta opettaville opettajille

• jos oppilas tai hänen lähiomaisensa pyytää, kerro tapahtuneesta luokalle ja keskustele asiasta, mikäli oppilaat tuntuvat haluavan sitä

• on toivottavaa, että oppilaan opettaja ja luokkatoverit huomioivat oppilaan surun jollakin tavalla (esim. muutamalla sanalla, laululla, kukilla, hiljaisen hetken vietolla

• jos oppilas jää pois koulusta, eikä kotoa ole otettu yhteyttä kouluun, soita kotiin kuten tavallisestikin ollessasi huolissasi oppilaasta

• jos oppilaan käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos tai olet muuten hänestä huolissasi, ota yhteys esim. oppilashuoltoryhmän jäseniin

• jos sinulle on ylivoimaisen vaikeata keskustella asiasta oppilaiden kanssa, pyydä toista koulun työntekijää tekemään se

• jos tapahtunut askarruttaa, oppilas voi hakeutua puhumaan koulupsykologin kanssa.

6. Itsemurhauhkailut

Itsemurhauhkailut

• suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuja ja -vihjailuja esittäneeseen: ongelmia ei saa vähätellä

• pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta, esim. “Mitä tarkoitat sanoessasi, ettei minun elämälläni ole enää väliä?”

• älä arastele kysyä neuvoa (puh. 83785600, Kriisikeskus Ankkurpaikk)

• ota yhteys oppilashuoltoryhmään

Itsemurha

• tapahtunut voi aiheuttaa oppilasyhteisössä työskenteleville ahdistavia tunnekokemuksia, jonka vuoksi sitä ei pitäisi jättää käsittelemättä

• yhteistyö omaisten kanssa hyvin tärkeää

• jos omaiset kieltävät asian käsittelyn koulussa, heidän kanssaan olisi mietittävä mahdollisuutta, että asia tulee yleensä tietoon ennemmin tai myöhemmin

• asiallinen tieto itsemurhaan johtaneista syistä helpottaa asian käsittelyä

• jos tapahtunut on jo oppilasyhteisön tiedossa, sovelletaan harkiten ohjeita oppilasyhteisöön kuuluvan henkilön kuolemasta

• toteutunut itsemurha käsitellään koulussa jälkipuinnissa luokissa

ENSIAPUSUUNNITELMA

Ensiapuvälineistö

Koulussa on terveydenhoitohuone, jossa tavallisten lääkekaappitarvikkeiden lisäksi ovat mm. lastat, kolmioliinat, kuljetuslasta ja sänky. Opettajainhuoneen eteisessä on lääkekaappi ja ensiapulaukku. Teknisten aineiden luokassa, biologian luokassa, kotitalousluokassa, FK-varastossa ja liikunnanopettajilla on ensiaputarvikkeita. Koulun ruokalan keittiöhenkilökunnan sosiaalitiloissa on lääketarvikkeita.

Ensiapuvälineistön täydennys ja huolto on kouluterveydenhoitajan tehtävänä.

Ensiavun antaminen

Milloin koululääkäri tai kouluterveydenhoitaja on koululla, ensiavun antaminen on heidän tehtävänsä. Muulloin ensiavun antaa opettaja ja ellei opettajakaan ole paikalla, joku henkilökuntaan kuuluvista.

Hoitoonohjaus

Kun potilas on ohjattava hoitoon, on ensisijaisesti otettava yhteyttä

Eurajoen terveyskeskukseen 869 4700 tai 8694722

Rauman terveyskeskukseen 83 511

Aluesairaalan ensiapupoliklinikkaan 835 2670 tai 83 511

Hoitoon ohjattavasta potilaasta ilmoitetaan puhelimitse etukäteen.

Jalonen Sakari Lukkarila Jyrki Falttu Pasi

0400-225 488 0400-226 208 0500-723 464

868 0277 868 4101 868 1494

Stenfors Pirjo Jalonen Marjatta Laurila Eila

0500-322 690 040-587 1900 0400-590 274

868 4041 868 0277 868 2111

Rantanen Terttu Ambulanssi 112

040-557 5070 Taksiasema 868 4222

868 2070

Saattaminen

Saattajaksi oppilaalle on pyrittävä saamaan huoltaja. Ellei se ole mahdollista, kouluterveydenhoitaja tai opettaja. Tapauksesta riippuen voi hoitoon vieminen tapahtua myös ilman saattajaa. Oppilaan kotiin on tapahtumasta ilmoitettava mahdollisimman pian.

Liikenneonnettomuus

Liikenneonnettomuuden sattuessa on paikalle kutsuttava poliisi 10022.

PALO- JA PELASTUSSUUNNITELMA

Tulipalo

Tulipalon sattuessa on poistuttava sisätiloista.

Poistuminen tapahtuu uudella puolella tilanteesta riippuen pääovesta, lisäksi alakerrassa teknisestä luokasta suoraan varauloskäynti. Kotitalousluokasta, luokista 14, 15 ja T voidaan poistua kirkonkylän puoleisesta päätyovesta. Palo-ovien sulkeuduttua savuhälyttimen avulla voi ko. tiloista poistua vielä ikkunoiden kautta. Toisessa kerroksessa aulan yläpuolella olevista tiloista voi poistua aulan pääoven kautta, kirkonkylän puoleisesta päädystä alakertaan ja ulos. Lisäksi auditoriosta varauloskäynti katolle, josta portaat johtavat alas. Vanhalla puolella poistutaan pääovista, yläasteen opinto-ohjaajan ja siivoojien sosiaalitilojen eteisen ovesta ja liikuntatilojen ovista sekä ruokasalin ovista.

Vesisammutuspisteet ovat uudella puolella aulassa lepohuoneen vieressä, T-luokan puoleisessa käytävässä, vanhan puolen ylätasanteiden käytävällä, poikien pukuhuoneen eteisessä ja ruokalan tuulikaapissa.

Jauhesammuttimet ovat rehtorien huoneiden ovien vieressä, fysiikan ja kemian luokissa, luokissa 1,2,3,5, luokkien 6 ja 7 ovien välissä, teknisten aineiden luokassa, poikien pukuhuoneen eteisessä, ruokalan tuulikaapissa ja keittiössä.

Uudella puolella varsinaiset palo-ovet ovat aulassa ja teknisten aineiden sekä kotitalousluokan käytävien välillä. Ovet sulkeutuvat automaattisesti savuhälyttimien avulla.

Vanhalla puolella palo-ovet ovat pannuhuoneeseen, arkistoon, kellariin ja ullakolla.

Palohälytys tehdään numeroon 112.

Yleinen hälytystila

Yleinen hälytysmerkki on nouseva ja laskeva yhtämittainen torvi- tai pilliääni.

Yleisen hälytysmerkin kuultuanne:

Siirtykää sisälle. Jääkää sisälle.

Sulkekaa ovet, ikkunat ja ilmastointi.

Avatkaa radio ja kuunnelkaa ulaohjelmaa.

Toimikaa radion antamien ohjeiden mukaan.

Välttäkää puhelimen käyttöä.

Älkää poistuko koulusta ilman viranomaisten lupaa.

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI

Kiusaamisen määrittely

• Koulukiusaaminen on tapahtumasarja, jossa yksi tai useampi henkilö alistaa, psyykkisesti tai fyysisesti, suoraan tai epäsuoraan, toista henkilöä toistuvasti ja jatkuvasti

• Eurajoen yhteiskoulussa koulukiusaamista ei hyväksytä missään muodossa

• Kaikki työyhteisössä toimivat (oppilaat ja aikuiset) ovat vastuussa siitä, että ”opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön”. (PL 29 §)

Ennaltaehkäisy

• lukuvuoden alkaessa ja toistuvasti lukuvuoden aikana tiedotetaan (erityisopettaja, opinto-ohjaaja, rehtori, luokanvalvoja) oppilaille

• että pahimmillaan koulukiusaus on syytteen alainen rikos

• esitellään koulun tukihenkilöt, joiden puoleen voi kääntyä kiusaamistapauksissa

• esitellään koulun menettelytavat kiusaamisen ilmetessä

• koulukiusaamisesta tiedotetaan huoltajille koulun lukuvuositiedotteessa.

• luokanvalvoja seuraa oman luokkansa tilannetta yhdessä opon ja erityisopettajan kanssa

• koulun aikuisten hyvä esimerkki käyttäytymisestä toisiaan ja oppilaita kohtaan

• koulukiusaaminen otetaan esille vanhemmille järjestettävissä tilaisuuksissa

• lukuvuosittaista suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan koulukiusaamista ehkäisevät

• kasvatukselliset aiheet, kampanjat ja teemaviikot sekä luokittaiset koulukiusauskyselyt

• koulukiusaaminen osa-alueena koulun toiminnan itsearvioinnissa

• tukioppilastoiminta

Kiusaamiseen puuttuminen

• heti, kun kiusaamista ilmenee

• selvitetään kiusaamisen laatu, kesto ja ilmeneminen molempia osapuolia erikseen ja yhdessä kuullen (opettaja, lv, opo, erityisopettaja, rehtori, terveydenhoitaja, kiusaamistyöryhmä) kahdestaan tai sopivaksi katsottuna ryhmänä

• tarpeen mukaan kiusaaminen saatetaan molempien osapuolten huoltajille tiedoksi ja tapauksesta riippuen huoltajat kutsutaan koululle yhteiseen neuvonpitoon

• tehdään osapuolten välinen sovinto ja sopimus siitä, miten osapuolet toimivat ehkäistäkseen ongelman uusiutumisen

• sovitaan tilanteen kehittymisen seurannasta (lv) tietyn ajan kuluttua

• kiusaamistapaukset käsitellään myös oppilashuoltoryhmässä ja tapauskohtaisesti harkitaan tukitoimien tarpeellisuutta niin kiusatun kuin kiusaajankin osalta

• rangaistusmenettelyssä noudatetaan perusopetuslain ja –asetuksen määräyksiä

Koulukiusaamistapausten dokumentointi

• kaikki koulukiusaamistapaukset kirjataan koulukiusaamiskansioon

• tiedot säilytetään 10 vuoden ajan koulun arkistossa

ENNALTAEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNNITELMA

Ennaltaehkäisevä päihdetyö

1. Tavoitteet

Oppilas

• tunnistaa päihteet ja tietää niiden vaikutuksista

• tietää käytön ja kokeilun haitat

• osaa hakea apua päihdeasiassa

• kantaa vastuunsa myös oppilastovereistaan

• kertoo havaitsemansa käytön jollekin aikuisella

Aikuinen

• tunnistaa päihteet ja niiden käytön

• puuttuu aina havaitsemaansa päihteiden käyttöön

• ohjaa lasta päihdeasioissa yhdessä huoltajien kanssa

• sitoutuu toimimaan koulun toimintamallin mukaisesti

2. Päihdevalistus

• Rauman seudun kansanterveystyön kuntayhtymän terveyskasvatuksen yhdyshenkilöt pitävät seitsemäsluokkalaisille päihdevalistusoppitunnit.

• vanhempainillat seitsemäsluokkalaisten huoltajille

• Rauman seudun nuorisoaseman nuorten toiminta- ja kulttuurikeskuksen rakentama päihdeputki johon tutustutaan kerran kolmessa vuodessa

• Nuoret ja päihteet – tiedotuslehti jaetaan 7. luokkalaisten vanhemmille

• osallistutaan Stakesin kouluterveystutkimuksiin

• oppilaiden vanhemmilta voidaan tarvittaessa pyytää lupa huumetestin tekemiseen oppilaalle

• kouluterveydenhoitaja käy vuosittain henkilökohtaiset keskustelut kahdeksasluokkalaisten kanssa päihteiden käytöstä ja suorittaa samalla valistustyötä. Nämä keskustelut tapahtuvat oppilaiden etukäteen täyttämien kyselykaavakkeiden pohjalta. Myös seitsemäsluokkalaisten kanssa hän käy henkilökohtaisia keskusteluja, jotka liittyvät tupakointiin.

• Päihdevalistusta annetaan oppilaille myös terveystiedon ja aihekokonaisuuksien yhteydessä.

3. Muu ennaltaehkäisevää päihdetyötä tukeva toiminta

• vuosittain osallistutaan Terveys ry:n Smokefree Class- kilpailuun

• Eurajoen yhteiskoulu kuuluu Euroopan terveet koulut – verkostoon.

• Lions Club Eurajoen toimesta toteutetaan opettajien Lions Quest – koulutusta.

• Eurajoki kuuluu Rauman seudun kuntien Neko – ryhmään (Nuorisoterveyden Edistämisen Koordinaatioryhmä)

• Tukioppilastoiminnan kautta pyritään edistämään terveitä elämäntapoja

• tupakoinnin vähentäminen on parasta ennaltaehkäisevää toimintaa poissaoloja pyritään seuraamaan tarkasti ja puuttumaan aiheettomiin poissaoloihin mahdollisimman pian

• oppilaiden kanssa pyritään käymään mahdollisimman paljon henkilökohtaisia keskusteluja

4. Yhteistyötahot

Ennaltaehkäisevä työ

• seurakunta

• nuorisotoimi

• urheiluseurat

• Lions club

• poliisi

• harrastustoiminta ( partio, VPK jne. )

• perhetyöprojekti (PAVE)

• terveyskasvatuksen yhdyshenkilöt

Hoitoonohjauksessa käytettävissä

• terveyskasvatuksen yhdyshenkilöt

• nuorisopsykiatrian liikkuva poliklinikka

• MTT:n nuorisopoliklinikka, Rauma

• sosiaalitoimi

• nuorisopsykiatrian poliklinikka ja osasto, Pori

• Harjavallan sairaala

• Rauman seudun nuorisoaseman päihde- ja huumepysäkki

• terveyskeskuslääkäri

TOIMINTAMALLI

EPÄILY PÄIHTEEN KÄYTÖSTÄ, ALLE 18-VUOTIAS

EPÄILY HERÄÄ

. paljon poissaoloja

. käytös muuttuu selittämättömästi

. kaveripiiri muuttuu

. ulkonäkö muuttuu

. koulusuoritukset laskevat

. motivaatio heikkenee

. päihteestä johtuva haju, oireet ja päihdetarvikkeiden löytyminen

VÄLITÖN PUUTTUMINEN

Opettaja puhuu luokanvalvojalle, kysyy muilta opettajilta, puhuu

rehtorille

Oppilaan kanssa

keskustelee asian esiin ottanut opettaja ja luokanvalvoja

Oppilas myöntää Oppilas ei myönnä

Oppilas kertoo kotona itse Oppilas ohjataan terveyden-

Puhutaan rehtorille, suunnitellaan hoitajalle

neuvottelu Oppilashuolto

Kutsutaan huoltajat Yhteys kotiin

neuvotteluun koululle

Keskustelu Koti ei myönnä

Keskustellaan sopimuksista, joita Ilmoitus lastensuojeluun

huoltajat voisivat tehdä sekä oppi- Seuranta koulussa

laan että koulun kanssa. Testit

Vapaa-ajan käyttö

Ystäväpiiri

Seuranta

Tarvittaessa yhteys lastensuojeluun

Testit

Yhteistyötahot

4.5.3. Kerhotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä pohjautuen samalle arvopohjalle kuin perusopetus. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia.

Koulussamme on mahdollisuus tarjota oppilaille toimintaa mm. tukioppilas-, parlamentti- ja musikaalikerhoissa.

5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS

5.1. Erityisopetuksen järjestämisen perusteet

Oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen, jos hänelle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi ei voida opetusta muuten (PL 17 § 2 mom.) antaa.

Oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen tulee aina tehdä päätös. Ennen päätöksen tekemistä tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa ja mahdollisuuksien mukaan hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys (perusopetusasetus 852/1998, 15 §.) Siirtopäätös tulee antaa huoltajalle tiedoksi.

Perusopetuslain 17 § 2 momentin mukaan jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia opetuksen yksilöllisen järjestämisen tueksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Erityisopetus annetaan yleisopetuksen yhteydessä joko samanaikaisopetuksena tai pienryhmässä tai yksilöllisesti. (PL 17 § 1 mom.)

Oppimisvaikeudet voivat olla esimerkiksi puhe- tai lukivaikeuksia, liittyä johonkin oppiaineeseen tai ilmetä esimerkiksi tarkkaavaisuuden, keskittymisen, hahmottamisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriönä.

Yksilöllistetystä opetuksesta ( ent. mukautettu opetus) vastaa erityisluokanopettaja (luokanopettaja, erityisopettaja). Tällöin oppilaan tavoitetaso määritellään oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärä yksilöllistetään.

Oppilaalle, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen eikä mitään oppimäärää yksilöllistetty (vanhalla termillä mukautettu), mutta hän saa kuitenkin erityisopetusta, voidaan laatia seurannan ja arvioinnin tueksi opinto-ohjelma (OpH:n määräys 8/011/200)

Integraatiota eli erityisopetuksen järjestämistä yleisopetuksen luokalla tulee harkita silloin, kun oppilaan oppimisvaikeudet tai vammaisuus sitä edellyttävät. Tällöin tulee ottaa huomioon, että opetukselliset ja muut olosuhteet ovat yleisopetuksen luokalla oppilaan oppimisen kannalta suotuisat ja tarpeelliset tukitoimenpiteet ( opettajan koulutus ko. asiasta, luokan ryhmäkoko, avustaja ja muut mahdolliset yhteistyötahot esim. psykologi, kuntoutusohjaaja, erityisopettaja, puheterapeutti, jotka ennen integraatiota tulee rehtorin selvittää) voidaan toteuttaa. Pyrittäessä oppimisvaikeuksisen/vammaisen oppilaan integrointiin ei riitä pelkästään ulkoisten puitteiden järjestäminen, tarvitaan myös vastaanottokykyä ja positiivisia asenteita ympäristöltä, johon em. oppilas integroituu. Tämä edellyttää asiallista tiedon jakamista ko. aiheesta ja molemminpuoleisen vuorovaikutuksen toteutumista jokapäiväisessä elämässä luontevana käytäntönä.

Erityisopetukseen ja integroituun opetukseen osallistuvat lapset ja nuoret tarvitsevat usein myös muuta kuntoutusta. Erityisopettajan yhteistyökumppaneita voivat olla kuntien ja koulujen oppilashuoltoryhmät, oppilaanohjaaja, kuraattori, kasvatus- ja perheneuvola, koulupsykologi ja terveydenhoitaja. Oppilaan integraatiossa koulun pitäisi pystyä vastaamaan kunkin yksilön yksilöllisiä tarpeita koskeviin haasteisiin. Mikäli integraatio ei ole mahdollista tai mikäli sitä oppilaan kehityksen kannalta ei voida pitää tuloksellisena, opetus järjestetään erityisluokalla.

Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat lapset, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen. Erityiseen tukeen ovat oikeutettuja myös lapset, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajan mukaan kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi erityistä tukea esiopetuksessa tulee antaa lapsille, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi, sekä lapset, jotka otetaan tai siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana. (§ 12 EOPS 2000)

Erityisopetus esiopetuksen aikana järjestetään pääasiassa muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Erityistä tukea tarvitsevista lapsista voidaan muodostaa myös oma ryhmä.

Pidennettyä oppivelvollisuutta suositellaan perusopetuslain 25 §:n 2 mom. mukaisesti lapsille, joiden ei todennäköisesti ole mahdollista saavuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa. He tarvitsevat lisäaikaa ja erityisopetusta näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi on tavallisesti ollut jo perusteellisissa lääketieteellisissä ja psykologisissa tutkimuksissa sairaalassa. Jos sairaalan työryhmä päätyy suosittelemaan pidennettyä oppivelvollisuutta, lapsen huoltaja voi tehdä siitä anomuksen opetuksen järjestäjälle lääkärin lausunnon perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana esiopetuksella, joka on sekä oppivelvollisuuden suorittamista että erityisopetusta. Perusopetuslain 6§:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa opetusta annetaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten esiopetus voi kestää kaksi vuotta, jolloin yksitoistavuotinen oppivelvollisuus toteutuu, kun oppilas siirtyy kahdeksanvuotiaana, kaksivuotisen esiopetuksen jälkeen, ensimmäiselle luokalle. Yksivuotinen esiopetus on mahdollinen joko siten, että perusopetuksen oppimäärä tulee suoritetuksi kymmenessä vuodessa tai, että oppilas kertaa jossain myöhemmässä vaiheessa yhden vuosiluokan.

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen toteuttamistavoista. Se voidaan järjestää joko yhdessä muiden oppilaiden kanssa tai erillisessä ryhmässä, yleis- tai erityisopetuksen, koulun tai päiväkodin yhteydessä. Opetusryhmä voi koostua myös eri ikäisistä oppilaista. Jos opetus järjestetään päiväkodissa tapahtuvan esiopetuksen yhteydessä, se toteutetaan yhteistyössä sen koulun kanssa, jonka oppilasluetteloon lapsi kuuluu. Jos siis lapsi suorittaa oppivelvollisuuttaan päiväkodissa tapahtuvan esiopetuksen yhteydessä, työryhmään kuuluu yleensä myös lähikoulun erityisopettaja, joka on varannut osan tuntikiintiöstään ko. oppilaan opetukseen.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa voidaan oppiaineita yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Koululykkäysvuosi ( =oppivelvollisuuden aloittamisen siirtäminen) esikoulussa tai päiväkodissa tulee kyseeseen tavallisimmin niiden lasten kohdalla, jotka ovat syntyneet loppuvuodesta ja jotka ovat kokonaiskehityksessään kypsymättömiä, ja joille koulun tuomiin haasteisiin vastaaminen saattaisi käydä raskaaksi ja oppimisen ilo kadota. Koululykkäysvuoden tarkoituksena on antaa lapselle mahdollisuus kasvaa ja kypsyä oman kehitysrytminsä mukaisesti. Hyväksytyksi tulemisen kokemukset, onnistumisen elämykset ja positiiviset oppimiskokemukset rakentavat lapsen itsetuntoa, mikä on lykkäysvuoden yksi tärkeistä tavoitteista. Koululykkäysvuodeksi lapselle tulee laatia yksilöllinen kasvatus- ja opetussuunnitelma yhdessä esikouluopettajan/päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Tarvittaessa suunnitelman laadintaan osallistuvat myös lasta tutkinut psykologi, lapsen puheterapeutti ja erityisopettaja.

5.2. Luokaton- ja luokkamuotoinen opetus Eurajoen kunnassa

Erityisopetuksen yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin peruskoulun muussa opetuksessa. Opetuksessa tulee tarvittaessa käyttää yksilöllisiä opetuksen järjestämiseen liittyviä tukipalveluita ja erityisiä opetusjärjestelyitä. Samoin opetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon kaikkien erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden yksilölliset oppimisvaikeudet ja erityinen oppimistyyli sekä strukturoida koulupäivä, opetus, oppimisympäristöt ja muut toiminnot heille sopiviksi. Kasvatuksessa on samalla kiinnitettävä erityistä huomiota oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen.

Luokaton erityisopetus on osa-aikaista, erityisopettajan koulutuntien aikana antamaa opetusta, joka voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöllisenä opetuksena. Eurajoella luokatonta erityisopetusta annetaan lukemis-, kirjoittamis- ja puhehäiriöisille oppilaille kuten myös matematiikassa sekä kielissä oppimisvaikeuksisille oppilaille kiertävän erityisopettajan toimesta Keskustan, Lapijoen, Huhdan, Kuivalahden, Sydänmaan, Linnamaan sekä Rikantilan kouluilla. Erityisopetuksessa huomioidaan myös esiopetusryhmät. Erityisopettaja arvioi yhteistyössä luokanopettajan sekä esikouluopettajan kanssa kunkin oppilaan erityisopetuksen tarpeen ja sopii erityisopetuksen muodoista.

Luokattoman erityisopetuksen toimenkuvaan kuuluu esikoululaisista 1-6:n luokkiin seuraavaa: Kielellisiä valmiuksia harjaannuttava, vahvistava, korjaava opetus sekä oppimisvaikeuksia (lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, matematiikan, kielten oppimisvaikeudet) ehkäisevä ja korjaava opetus, sekä kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti edistää oppilaiden kehitystä ja parantaa heidän oppimisedellytyksiään. Lieviä oppimisvaikeuksia voivat olla esim. puheen, lukemisen tai kirjoittamisen vaikeudet. Ne voivat liittyä johonkin oppiaineeseen tai ilmetä esim. tarkkaavaisuuden, keskittymisen, motoriikan, hahmottamisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöinä.

Maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen opetuksesta tulee myös huolehtia. Samoin tehtäviin kuuluu jatkotutkimuksiin ohjaaminen ja neuvottelut luokkamuotoisen erityisopetuksen tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tarpeesta (HOJKS) ja arviointi sekä seuranta ko. suunnitelman toteutumisesta.

7-9 luokilla luokaton erityisopetus noudattaa eri luokka-asteiden ja oppiaineiden opetussuunnitelmia, oppisisältöjä ja tavoitteita. Tehtävänä on tukea ja ohjata kokonaisvaltaisesti koulun opetus- ja kasvatustyössä erityisesti niitä oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia, sosiaalisia sopeutumisvaikeuksia tai käyttäytymishäiriöitä.

Erityisopetuksessa käytetään (esikoululaiset, 1-6 ja 7-9 luokat) erilaisia diagnosointivälineitä ja –menetelmiä, joilla voidaan määritellä ryhmä- ja yksilötarpeet. Diagnosoinnin tehtävänä on antaa perustietoa oppilaasta oppilaan koulunkäyntiä tukevien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppilaan oppimisvaikeuden laajuuden arvioimisessa erityisopettaja tekee yhteistyötä esikoulu-, luokan- sekä aineenopettajan, kodin, kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, koulupsykologin sekä mahdollisesti Turun oppimistutkimuskeskuksen psykologin kanssa.

LUOKKAMUOTOINEN OPETUS

Yksilöllistettyä opetusta annetaan Eurajoella Keskustan koululla toimivassa pienryhmässä. Lisäksi pienryhmän oppilas on voinut opiskella integroituna yleisopetuksessa musiikkia, kuvaamataitoa, teknistä- ja tekstiilityötä, liikuntaa, kotitaloutta ja ATK:ta.

7-9 luokilla yksilöllistettyä opetusta annetaan Eurajoen yhteiskoululla pienryhmässä. Pienryhmän oppilas on voinut opiskella myös integroituna yleisopetuksessa musiikkia, kuvaamataitoa, liikuntaa ja tekstiilityötä. Oppilaanohjaus voidaan toteuttaa pienryhmässä tai integroituna yleisopetuksen ryhmään. Lisäksi oppilas on voinut opiskella 8-9 luokilla valinnaisia aineita yksilöllistetysti tai yleisopetuksen mukaan integroituna yleisopetuksessa.

Sopeutumattomien erityisopetus (ESY)

Eurajoen kunnassa ei ole erityisluokkaa sopeutumattomien erityisopetusta varten. Eurajoen kunnalla ei toistaiseksi ole myöskään yhteistyösopimusta opetuksen (ESY) järjestämisestä.

Harjaantumisopetus (EHA 1 ja EHA 2)

Eurajoen kunnalla ja Rauman kaupungilla on yhteistyösopimus harjaantumisopetuksen, myös syvästi ja vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuksen järjestämisestä Raumalla Malmin koulussa. Eurajoen kunta ostaa harjaantumisopetuksen palvelut Rauman kaupungilta.

Vammautuneiden erityisopetus (EVY)

Eurajoen kunta ostaa eri tavoin vammautuneiden opetuspalvelut Porin kaupungin Herttuan koulusta. Herttuan koulussa opiskellaan vuosiluokilla 1-9. Oppilas pyritään integroimaan yleisopetukseen silloin, kun hänen vammansa tai kehityksensä sitä parhaiten edellyttävät. Tällöin oppilaalle suunnitellaan henkilökohtainen opetussuunnitelma ja usein oppilaalle tarvitaan myös henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja työskentelyn sujumiseksi.

5.3. HOJKS

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS tarkoittaa yksittäisen oppilaan opetuksen suunnittelemista oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden ja kykyjen pohjalta. Sitä voidaan kuvata yksilölliseksi oppimispoluksi tai –reitiksi, jonka avulla edetään johdonmukaisesti oppilaskohtaisesti hyväksytyn opetussuunnitelman pohjalta. HOJKS laaditaan jokaiselle oppilaalle riippumatta kouluasteesta ja opetusmuodosta. Erityistä tukea ja opetusta tarvitseva tai lahjakas oppilas hyötyy yksilöllisesti suunnitellusta opetuksesta, erityisesti oppimista ja koulunkäyntiä jäsentävänä ja tukevana toimenpiteenä.

HOJKS on dokumentti, joka sisältää oppilaan opetuksen ja tukipalveluiden järjestämisen ja niihin liittyvän kasvatus-, opetus-, ja tukipalveluja antavien henkilöiden yhteistyön vastuualueineen.

HOJKSin tulee sisältää kuvauksen oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista. Samoin HOJKSissa tulee olla opetuksen ja oppimisen pitkän- ja lyhyen aikavälin tavoitteet, oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä sekä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä. Lisäksi tulee olla kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai erityisopetuksen ryhmässä ja suunnitelma oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisista opetusmenetelmistä, oppilashuollosta, tukipalveluista sekä seuranta- että arviointimenetelmistä. (§ 39 OPS perusteet)

5.4. Erityisopetuksen nykyiset tukitoimet ja yhteistyötahot

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren terve kasvu ja kehitys. Pääperiaatteet erityisopetuksen oppilaiden terveydenhuollossa ovat samat kuin peruskoulussa yleensä. Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus on edelleen edellytys moniin jatkotutkimuksiin. Yhteistyö opettajien ja terveydenhoitajan kanssa tulisikin olla tämän vuoksi kiinteää. Terveydenhoitaja toimii myös oppilashuoltoryhmän jäsenenä 1-6 sekä 7-9 luokilla.

Psykologi toimii kunnan koulu- ja sosiaalitoimen käytössä.

Oppilashuoltoryhmässä arvioidaan oppilaan tilanne ja käynnistetään hoito-, kuntoutus- ja koulutussuunnitelman laadinta sekä suoritetaan seurantaa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu 1-6 luokilla Keskustan - ja Lapijoen kouluilla kerran kuukaudessa, muilla kouluilla tarpeen mukaan. 7-9 luokilla oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikottain, torstaisin. Sen jäseninä toimivat johtaja/rehtori, terveydenhoitaja, luokanopettaja/luokanopettajat, erityisopettajat/erityisluokanopettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä/sosiaalityöntekijät, muut asiantuntijat sekä mahdollisesti tapauskohtaisesti luokanvalvoja, oppilas ja hänen huoltajansa.

Oppilaan ohjausta annetaan 1-6 luokilla opetussuunnitelman että oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. 7-9 luokilla oppilaan ohjaus liittyy pääsääntöisesti tulevaisuuden kouluttautumissuunnitelmiin ja ammatinvalinnan opetukseen.

Kouluavustajat auttavat opettajaa toteuttamaan eriyttämistä yleisopetuksessa.

Yhteistyö antaa mahdollisuuksia opetuksen parhaalle mahdolliselle toteuttamiselle. Tavoitteisiin pyrkiminen edellyttää johdonmukaisuutta opetus-, kuntoutus- ja hoitokäytännöissä, mikä ei ole mahdollista ilman sujuvaa yhteistyötä.

Erityisopetus pohjautuu suunnittelulle, joka toteutetaan yhdessä eri tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneina on usein erityistapauksissa olleet mm.

- Satakunnan keskussairaalan kuntoutusohjaajat, psykologi, konsultoiva foniatri sekä lasten neurologinen ja psykiatrinen osasto

- Rauman lasten- ja nuorten mielenterveyskeskus

- Porin lasten- ja nuorten psykiatrinen poliklinikka

- Rauman puheterapeutit, kuntoutusohjaajat

- Turun yliopiston oppimistutkimuksen keskus

- Eurajoen sosiaalitoimi

- Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos

- Niilo Mäki instituutti, Jyväskylä

- Eurajoen päiväkoti ja iltapäiväkerho

- Eurajoen neuvola

- Eurajoen seurakunta

Kansaeläkelaitos

- Rauman työvoimatoimisto

- Porin Herttuan koulu

- Antinkartanon keskuslaitos

Yhteistyö oppilaan kodin ja opettajan välillä voi olla päivittäistä, viikottaista, kerran kuukaudessa tai tarpeen vaatiessa. Jatkuva yhteistyö on ehdoton edellytys kuntoutus- ja opetussuunnitelman laadinnalle ja seurannalle. Yhteistyömuodot vaihtelevat opetuksen seuraamisesta yhteisiin retkiin ja puhelinkeskusteluista, kotikäynteihin. Pääasiallisena tavoitteena on yhteisten sopimusten ja sääntöjen luominen oppilaan kaikenpuolista kehittymistä ja oppimista ajatellen. Avoin ilmapiiri edistää kasvatusta sekä lieventää vastuuta.

5.5. Eurajoen kunnan erityisopetuksen toiminta-ajatus, toiminta periaatteet ja suunnitelmat

Eurajoen kunnan toiminta-ajatuksena on, että kunnan peruskoulun oppilas saa kehitystasonsa mukaista hyvää perusopetusta sekä koulunkäynnissä tarvitsemaansa erityistä tukea.

Erityisopetuksessa noudatetaan seuraavia toimintaperiaatteita:

1. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada laadukasta, ikäkauden mukaista perusopetusta, joka kunnioittaa ja tukee yksilöllistä kasvua.

2. Oppilas saa tarvitsemaansa erityistä tukea mahdollisimman varhain turvallisessa oppimisympäristössä

3. Opetus järjestetään lähikouluperiaatteen mukaisesti eri puolilla kuntaa silloin, kun se on oppilaan kannalta on tarkoituksenmukaista

4. Oppilaalle turvataan tarvittaessa mahdollisuus saada opetusta erityisopetuksen pienryhmässä

5. Oppilaan tuki järjestetään yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa

6. Oppilaan huoltajien kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä

Erityisopetuksen tavoitteisin kuuluu seuraavaa:

1. Kunnassa toimii erityisopetuksen kehittämistyötä, järjestämistä ja arviointia koordinoiva opetushenkilö

2. Erityisopetuksen painotus asetetaan ennaltaehkäisevään työhön esi- ja alkuopetukseen

3. Erilliset erityisluokat/pienryhmät muodostetaan tarpeen mukaan yksilöityyn opetukseen sekä 1-6 että 7-9 luokille

4. 7-9 luokkien erityisopettajan/erityisluokanopettajan viran mahdollista perustamista varten suunnitelma oppilasaineksesta, tiloista, toiminta-ajatuksesta

5. Opettajille ja muille koulun kasvatustyössä mukana oleville järjestetään heidän ammattitaitoaan täydentävää koulutusta kasvatuksen/opetuksen solmukohdissa

6. Siirtymä- ja nivelvaiheita (esikoulusta koulun aloitukseen, alaluokilta yläluokille, peruskoulusta toisen asteen oppilaitokseen) kehitetään ja etsitään yhteistyötahoja

7. Erityisopetusta kehitetään yleisopetuksen osana ja yleisopetusta tukevaksi

Edellä mainitut tavoitteet ovat pitkällä aikavälillä tapahtuvia. Painopistealueet lukuvuosittain suunnitellaan yhdessä kunnan koulujen kanssa.

5.6. Erityisopetuksen oppimiskäsitys Eurajoen kunnassa

Erityisopetuksessa pyritään käyttämään uudistuvaa oppi- ja diagnosointimateriaalia erityisesti neuropsykologian alueelta. Opetuksessa pyritään sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta kehittämään lapsen metakognitiota eli ajattelua ajattelusta eli siis tietoa lapsen omasta ajatusprosessista ja sen ohjaamista sekä valvontaa oppimistilanteissa. Mitä kehittyneemmät ongelmanratkaisutaidot/oppimisstrategiat lapsella ovat, sitä nopeampaa on esim. lukemaan oppimisen tekniikan oivaltaminen.

5.7. Arviointi

Arviointi perustuu oppilaan yksilöllistettyihin tai yleisopetuksen tavoitteisiin. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimistuloksiin, työskentelyyn ja oppimisprosessiin. Arviointitietoja annetaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen numeroarvosteluna (4-10) todistuksissa, erilaisten tiedotteiden (esim. kokeiden) yhteydessä ja suullisesti. Todistusarvosanan yhteyteen tulee tähtimerkintä tiedoksi oppilaan yksilöllisestä opetussuunnitelmasta.

6. TIETOSTRATEGIA

Johdanto

Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille 2000 – 2004 on kirjattu, että vuoteen 2002 mennessä jokaisella oppilaitoksella on oma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia.

Nykytila

Eurajoen peruskoulun 7. – 9. luokat sekä lukio sijaitsevat fyysisesti samoissa tiloissa ja lähes kaikkien opettajien virat ovat yhteiskoulun ja lukion yhteisiä virkoja.

Koululle hankittiin ensimmäinen tietokone Apple II vuonna 1983. Siitä lähtien koululla on opetettu tietotekniikkaa. Koululle hankittiin vähitellen lisää Apple Macintosh tietokoneita.

Vuonna 1996 Eurajoen koulutoimi haki ja sai valtion tukea ”Suomi tietoyhteiskunnaksi 2000” hankkeelta. Eurajoen yläasteelle ja lukioon hankittiin kesällä 1996 luokallinen (=17 kpl) Pentium 100 MHz tietokoneita. Lukuvuosi 1996 – 1997 opetus suoritettiin rinnakkain PC- ja Macintosh- tietokoneilla.

Vuonna 1997 kouluun hankittiin toinen erä (=21 kpl) Pentium 133 MHz tietokoneita ja Apple Macintosh tietokoneet jäivät pois opetuskäytöstä. Vuosittain eri luokkiin on lisätty opettajien opetuskäyttöön tietokoneita lähinnä opettajien oman kiinnostuksen mukaisesti.

ATK-luokat uusittiin vuosina 2002 ja 2003. Vanhat koneet sijoitettiin luokkiin oppilaskäyttöön. Samalla verkotettiin jokainen luokka.

Kaikki oppilaskoneet ja luokkien tietokoneet on verkotettu omaan lähiverkkoon 10Mb/s parikaapelilla. Aluksi yhteys ulospäin hoidettiin 64 kb/s ISDN-yhteydellä, mutta vuoden 2002 alussa yhteys muutettiin kunnan viraston ja keskustan koulun kanssa yhteiseksi 512 kb/s ADSL –yhteydeksi. Vuonna 2004 nopeudeksi lisättiin 1024 kb/s.

Koululla on kaksi eri verkkoa: oppilasverkko ja hallinnonverkko, jotka molemmat on suojattu palomuureilla.

Koulun visio

Eurajoen yhteiskoulu ja lukio on ja säilyy edistyksellisenä tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä. Tämän takaavat aikaansa seuraavat opettajat sekä ajanmukainen laitteisto ja monipuoliset ohjelmistot. Tavoitteena on, että tietotekniikkaa käytetään eri oppiaineissa tukena ja lisänä opetusmenetelmissä. Informaatiotekniikka ei tule syrjäyttämään opettajia, vaan on hyvä tuki opettajan työssä. Tällöin myös oppilaan käytössä laitteistot ovat apuvälineitä, eivät itsetarkoituksia. Oppilaan käden ulottuvissa ovat ajanmukaiset tieto- ja viestintätekniset apuvälineet. Siitä syystä joka luokassa tulee olla tietokone, jossa on lähiverkon kautta yhteys internetiin.

Laitteistot, verkot, ohjelmistot

Nykytilanne

Tietokoneiden kehitys 1990-luvun aikana on yllättänyt monet. Tästä luonnollisesti johtuu, että pysyminen ajan tasalla tieto- ja viestintäteknisten taitojen ja laitteiden käytössä ei ole helppoa.

Laitteistot

Koululla on yhteensä noin 100 tietokonetta, jotka ovat joko oppilas-, opettaja- tai hallintokoneita.

Eurajoen yhteiskoulun ja lukion tarkempi laitteistokartoitus on liitteenä (liite 1)

Koululla on lisäksi käytössä eri oheislaitteita, kuten tulostimia, skannereita, dataprojektoreita, digitaalikameroita ja dokumenttikamera.

Ohjelmistot

Käyttöjärjestelminä yhteiskoululla ja lukiolla on Microsoftin Windows:n eri versioita. Koululla on ajanmukainen F-Securen viruksentorjuntaohjelma. Työvälineohjelmana kouluilla on Microsoft Office. Lisäksi käytössä on erilaisia opetusohjelmia. (liite 1)

Verkkoyhteydet

Yhteiskoululla ja lukiolla sekä Keskustan koululla on yhdessä kunnantalon kanssa ADSL-yhteys (yhteensä 1024 kbit/s). Lähiverkon nopeus on 10 Mbit/s.

Tietoturva

Yhteiskoulun ja lukion kanslian yhteys on suojattu palomuurilla, jossa on 10 VPN-yhteyttä. Yhteys kunnanviraston verkkoon vaatii VPN-yhteyden. Yhteiskoulun ja lukion oppilasverkon yhteys on suojattu palomuurilla, jossa on yksi VPN-yhteys. Palomuureilla on estetty oppilaiden pääsy hallinnon verkkoon.

Ohjelmistolevykkeet säilytetään lukitussa tilassa, ja lisenssit säilytetään holvissa.

Tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet

Laitteet ja ohjelmistot on pidettävä ajanmukaisella tasolla, niin että oppilaille ja opettajille voidaan tarjota ajanmukainen oppimis- ja opetusympäristö.

Työasemien käyttöikä on nykyään enintään viisi vuotta. Työasemia on päivitettävä muistin osalta.

Kaikissa opetustiloissa tulisi olla käytettävissä tietokone, videonauhuri ja dataprojektori. Tämä on mahdollista esimerkiksi multimediavaunun avulla.

Tietokoneita on käytetty kouluissa perinteisesti tietotekniikan opiskeluun, jolloin tietokoneet on sijoitettu yhteen luokkaan. Tavoitteena on, että yhä useampi opettaja käyttää tietotekniikkaa apuvälineenä eri oppiaineissa. Tämän mahdollistamiseksi tietotekniikkaluokkaan tulee olla mahdollisuus siirtyä muidenkin oppituntien aikana, ja lisäksi vähintään yksi tietokone varustettuna internet-yhteydellä tulee sijoittaa joka luokkaan.

Opetushenkilöstön tietotekniset taidot

Nykytilanne

Opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniset taidot on kartoitettu kevään 2002 aikana.

Valtakunnallisesti toteutettavassa koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille 2000-2004 määritellään opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan taidot kolmiportaisena OPE.FI –tasoina: OPE.FI I (opetushenkilöstön keskeiset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot), OPE.FI II (opetuskäytön taidot) ja OPE.FI III (erityisosaamisen alueet).

Eurajoen yhteiskoulun ja lukion opettajien OPE.FI –tasot tammikuussa 2002

OPE.FI I 78 %

OPE.FI II 32 %

OPE.FI III 7 %

Suunnitelman laadinta ATK-koulutuksesta on aloitettu vuonna 1996. Kartoituksen pohjalta suunnittelua jatketaan.

Tavoitteet

Ihannetilanteessa opettajien säännöllisen ja tehokkaan täydennyskoulutuksen avulla jokaisen Eurajoen yhteiskoulun ja lukion opettajan on mahdollista hallita vähintään OPE.FI I taso. OPE.FI II tason saavuttaisi 50 % opettajista, ja OPE.FI III tasolle yltäisi 10 % opettajista. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmällistä koulutussuunnitelmaa ja sen mukaista jatkuvaa koulutusta.

Tavoitteena on, että opettajilla olisi mahdollisuus omaehtoisesti monipuolistaa omia opetusmenetelmiä.

Oppilaiden tietotekniset taidot

Nykytilanne

Perusopetuksen 8.-9. luokilla ja lukiossa on valinnaisen tietotekniikan oppiaineen opetussuunnitelma.

Tavoitteet

Mitä kaikkien peruskoulun päättävien oppilaiden tulisi osata tietotekniikasta

Lähtökohtana on tietokoneen peruskäyttötaito tulevia opiskelutarpeita varten. Näihin ajatellaan kuuluvaksi seuraavat tiedot ja taidot:

1. Tietotekniikan perusteet

Oppilaalla on käsitys perustietojärjestelmistä ja niiden tuomista mahdollisuuksista yksilölle ja yhteiskunnalle.

2.Laitteen käyttö ja tiedon hallinta

3. Tekstinkäsittelyn peruskäyttö

4. Taulukkolaskentaa tilastotietojen havainnollistamiseen

5. Tietokannat käyttö

6. Grafiikka. Yksinkertaiseen piirto-ohjelmaan käyttö.

7. Internet. Sähköpostin käyttö ja tiedon etsiminen internetistä

Opetusjärjestelyt

Oppilaat ovat tietotekniikan taidoiltaan hyvin eri tasoisia. Osa hallitsee edellä kuvatut taidot jo yläkouluun tullessaan, osalla taas kokemukset tietotekniikan käytöstä ovat hyvin vähäisiä. Tästä syystä suositellaan, että ennen perustaitojen opetusta oppilaalle annetaan mahdollisuus osoittaa näiden taitojen hallinta tarkoitukseen sopivalla testillä. Testin läpäisevän opiskelijan ei tarvitsisi enää opiskella kyseisiä perustaitoja, vaan hän saisi edetä pidemmälle tietotekniikassa tai hän toimisi apuopettajana tai hänelle järjestetään muuta opetusta.

Kehittämistoimenpiteet

Kunnan koulujen tietostrategioissa määritellään tieto- ja viestintätekniikan taitojen osaaminen, arviointi ja oppimistavoitteet. Koulut määrittelevät tieto- ja viestintätekniikan osaamisen tason, joka kouluasteen päättävän oppilaan on hallittava. 0-6 luokkien koulujen tavoitetason tulisi olla yhteneväinen, eli 7. luokalle tultaessa oppilailla tulisi olla verrattain sama peruskäytön hallinnan taso riippumatta siitä, mistä koulusta oppilas tulee. Peruskoulun 9. luokan päättävillä oppilailla tulee määritellä osaamisen taso erikseen kaikille oppilaille sekä tietotekniikkaa valinnaisaineena opiskelleille oppilaille. Myös lukiossa määritellään kaikkien oppilaiden tietotekniikan osaamisen taso.

Tekninen ja pedagoginen tuki

Tekninen tukihenkilö on tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, joka auttaa, tukee ja opastaa opettajia teknisissä kysymyksissä ja huolehtii siitä, että tietokoneet, oheislaitteet ja verkkoyhteydet ovat toimintakunnossa.

Pedagoginen tukihenkilö on tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, joka auttaa, tukee ja opastaa opettajia kehittämään opetusta tieto- ja viestintätekniikkaa työvälineenä käyttäen.

Nykytilanne

Yhteiskoululla ja lukiolla on kaksi ATK–tukihenkilöä, joille maksetaan yhteensä neljän viikkotunnin korvaus sekä yksi hallinnon tukihenkilö, joka saa yhden viikkotunnin korvauksen. He ylläpitävät ja päivittävät koulun ATK-laitteistoa ja ohjelmistoja ja huolehtivat osittain opettajien koulutuksesta. Eurajoen kunnan palvelukseen on 1.3.2005 alkaen kahdeksi vuodeksi palkattu oppisopimuskoulutukseen mikrotukihenkilö.

Tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet

Tieto- ja viestintätekniikan laaja-alainen ja järkevä opetuskäyttö edellyttää hyviä teknisiä ja pedagogisia tukipalveluja. Tietokoneiden ja oheislaitteiden määrän jatkuvasti lisääntyessä ja tekniikan monimutkaistuessa tukea tarvitaan yhä enemmän, ja sen on oltava nopeasti saatavilla.

Tekninen ja pedagoginen tuki pitäisi erottaa toisistaan siten, että teknisestä tuesta vastaa tehtävään erikseen palkattu henkilö, jolla olisi vastuullaan kaikkien kunnan koulujen tekninen tuki.

Joka koululla tulisi olla oma pedagoginen tukihenkilö, joka saa erillisen korvauksen opetustoimen ohella.

Seuranta ja arviointi

Yhteiskoulu ja lukio seuraavat itse laitteistojen ja ohjelmistojen uusimistarvetta sekä henkilöstön koulutustarvetta.

Lisäksi kunnassa toimii ATK-toimikunta, johon kuuluvat koulujen tukihenkilöt, koulutoimenjohtaja, kunnan suunnittelusihteeri/ATK-vastaava ja lisäksi tarvittaessa muita tietotekniikan asiantuntijoita.

ATK-toimikunta laatii tavoitteet toiminnan kehittämiselle, suunnittelee kehittämistoimenpiteet sekä arvioi suunnitelmien toteutumista. Toimikunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

Liitteenä Eurajoen kunnan tietostrategia (Liite )

7. OPPILAAN ARVIOINTI

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät.

7.1. Arviointi opintojen aikana

7.1.1. Arvioinnin tehtävä

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

7.1.2. Arvioinnin periaatteet

Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa.

Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä.

7.1.3. Tiedonsaanti

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan kirjallinen arvio opinnoissa edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä syyslukukauden loputtua välitodistuksessa ja kevätlukukauden loputtua lukuvuositodistuksessa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan kirjallinen jaksopalaute oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä jokaisen jakson päätyttyä. Lisäksi annetaan välitiedote sekä syys- että kevätlukukaudella niille oppilaille, jotka ovat vaarassa saada hylätyn arvosanan tai joiden muuten on tarpeellista tehostaa opiskeluaan. Suoritukset arvioidaan joko numeroarvosteluna tai sanallisena arviointina.

Opettaja täydentää tarvittaessa lukuvuoden aikana oppilaalle tai huoltajalle annettavaa arviointia erilaisten vapaamuotoisten tiedotteiden ja suullisen palautteen avulla. Samoin huoltajan, opettajan ja oppilaan kesken voidaan käydä arviointikeskusteluja ja järjestää tapaamisia, joissa annetaan ja saadaan informaatiota oppilaan kehityksestä ja koulumenestyksestä.

Luokan poissaolokirjaan merkitään oppilaan poissaolojen lisäksi unohtamiset ja laiminlyönnit. Oppilaan itsearviointivihkossa on jaksopalautepohjat, johon luokanvalvojat jakson päättyessä keräävät merkinnät ja lähettävät niistä tiedon koteihin huoltajille.

7.1.4. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä.

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

7.1.5. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.

Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

7.1.6. Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.

7.1.7. Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.

Eurajoen yhteiskoulun käyttäytymisen arvioinnin kriteerit ovat seuraavat:

10, erinomainen

toiset huomioon ottava

kohtelias, ystävällinen

erittäin myönteinen asenne koulutyöhön

yhteistyöhaluinen, avulias, aktiivinen, oma-aloitteinen, rehellinen

koulun sääntöjä ja ohjeita noudattava

ei rangaistuksia

9, kiitettävä

edellä olevaan nähden lieviä puutteita ja satunnaisia poikkeuksia

8, hyvä

toiset huomioon ottava

myönteinen asenne koulutyöhön

yhteistyöhaluinen, tekee tehtävät

koulun sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa pieniä satunnaisia rikkeitä

huomautuksin ojennettavissa

7, tyydyttävä

käytös toisinaan häiritsevää

aika ajoin kielteinen asenne koulutyötä kohtaan

ei aina osallistu oppimistapahtumaan

kielenkäytössä toisinaan huomauttamista

koulun sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa erilaisia rikkeitä

huomautusten lisäksi muita rangaistuksia (kotimuistutuksia, jälki-istuntoja)

6, kohtalainen

käytös usein (lähes jatkuvasti) häiritsevää

usein kielteinen asenne koulua kohtaan

kielenkäytössä usein huomauttamista

koulunsäännöistä ja ohjeista lähes piittaamaton

pinnauksia

useita jälki-istuntoja ja muita rangaistuksia

5, välttävä

häiritsee jatkuvasti työyhteisön toimintaa

säännöistä ja ohjeista piittaamaton

törkeä kielenkäyttö

useita luvattomia poissaoloja

monia jälki-istuntoja ja muita rangaistuksia

4, hylätty

ei sovellu kouluyhteisöön

Arviontikriteereistä voidaan poiketa opettajakunnan päätöksellä.

7.1.8. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

7.1.9. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi

Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

7.1.10. Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan erillisinä.

7.2. Oppilaan itsearviointi

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.

Lukuvuoden aikana oppilas arvioi asettamiensa tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi hänellä on mahdollisuus saada palautetta opettajaltaan itsearvioinnistaan.

7.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. Suomi tai ruotsi toisena kielenä sekä maahanmuuttajaoppilaan oma äidinkieli muodostavat poikkeuksen tästä. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason

arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet.

7.4. Todistukset

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

7.4.1. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus.

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä.

Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa:

10 erinomainen

9 kiitettävä

8 hyvä

7 tyydyttävä

6 kohtalainen

5 välttävä

4 hylätty

Arvosanat 5-10 osoittavat oppiaineen hyväksyttyä suoritusta ja arvosana 4 oppiaineen hylättyä suoritusta. Koulu pyrkii yhteistyössä kotien kanssa estämään hylättyjen arvosanojen saantia ja luokalle jäämistä käytettävissä olevien tukikeinojen kuten tukiopetuksen, erityisopetuksen ja oppilashuoltotoimien avulla ja täten auttamaan oppilasta selviämään opiskeluvaikeuksistaan jo kouluvuoden aikana.

Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.

7.4.2. Perusopetuksen päättötodistus

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5-10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taide- ja taitoaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taide- ja taitoaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

7.4.3. Muut todistukset

Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat

Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä

Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Arvioinnin uusiminen

Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille kirjallisesti. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettaja yhdessä. Jos huoltaja on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilaan huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.

7.5. Päättöarviointi

7.5.1. Arvioinnin tehtävä

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

7.5.2. Arvioinnin periaatteet

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.

Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

7.5.3. Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan taulukossa mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta.

OPPILAAN ÄIDINKIELI	ÄIDINKIELEN JA OPPIMÄÄRÄ	KIRJALLISUUDEN	TOINEN KIELI	KOTIMAINEN
	yhteinen	erillisrahoitettu	yhteinen	valinnainen
suomi	suomi äidinkielenä	-	ruotsi	-
ruotsi	ruotsi äidinkielenä	-	suomi	-
saame	saame äidinkielenä ja suomi saamen kielisille	-	-	ruotsi
romani	suomi tai ruotsi äidinkielenä	romani	ruotsi tai suomi	-
viittomakieli	viittomakieliäidinkiele-nä ja suomi tai ruotsi viittomakielisille	-	-	ruotsi tai suomi
muu äidinkieli	muu oppilaan äidin-kieli ja suomi tai ruotsi toisena kielenä	-	-	ruotsi tai suomi
muu äidinkieli	suomi tai ruotsi toisena kielenä tai suomi tai ruotsi äidinkielenä	maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli	ruotsi tai suomi	-

Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen.

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin.

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

7.6. Koulun itsearviointi

Koulun itsearvioinnilla tarkoitetaan jatkuvaa ja suunnitelmallista koulun toiminnan kehittämistä ja opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Koulun itsearviointiin osallistuvat koulun opettajat, muu henkilökunta, oppilaat sekä oppilaiden huoltajat. Havaitut epäkohdat ja puutteellisuudet pyritään korjaamaan.

Koulumme toimintaa arvioidaan lähinnä kolmesta eri näkökulmasta: koulua työyhteisönä, opetusta ja oppimista.

Koko koulun työyhteisön toimintaa arvioidaan yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa ja opettajainkokouksissa. Vanhemmat osallistuvat arviointiin. Oppilaskunta ja tukioppilaat tuovat esille oppilaiden näkökulman. Koulumme toimintaan läheisesti liittyvät sidosryhmät antavat myös palautetta toiminnastamme. Arvioinnin kohteena on työyhteisön jäsenten (oppilaat, opettajat, henkilökunta) viihtyvyys: sen fyysiset tekijät (tilat, välineet, taloudelliset resurssit) sekä psyykkiset ja sosiaaliset tekijät (ihmissuhteet, ilmapiiri, kilpailu, koulukiusaaminen, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta).

Oppimista ja opetusta arvioivat eri aineryhmät sekä rehtori ja opettajat keskusteluissaan. Keskeisimpiä kohteita ovat työsuunnitelma ja opetussuunnitelma. Oppimisen ja opetuksen kannalta tärkein arviointikohde on opetussuunnitelma: sen toteutuminen ja kehittäminen. Arvioidaan opetuksen tavoitteita, oppisisältöjä sekä työtapoja ja pohditaan kehittämistarpeita.

8. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS

8.1. Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella voi olla lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta.

Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma.

Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan.

LIITE Kielitaidon tasojen kuvausasteikko

Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Taitotaso A1		Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
		Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
A1.1	Kielitaidon alkeiden hallinta	* Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä.	*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä.	*Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen.	*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia.
A1.2	Kehittyvä alkeiskieli- taito	*Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä.	*Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.	*Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen.	*Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

Taitotaso A1		Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
		Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
A1.3	Toimiva alkeiskieli-taito	* Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta.	*Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.	* Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. * Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta.	*Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

Taitotaso A2		Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
		Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
A2.1	Peruskieli-taidon alkuvaihe	* Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.	* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.	*Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.	* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

Taitotaso A2		Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
		Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
A2.2	Kehittyvä peruskieli-taito	* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein.	* Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.	*Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.	* Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

Taitotaso B1		Selviytyminen arkielämässä
		Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
B1.1	Toimiva peruskieli-taito	*Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. * Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. * Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.	*Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. *Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. *Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä.	*Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. * Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. * Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.	* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

Taitotaso B1		Selviytyminen arkielämässä
		Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
B1.2	Sujuva peruskieli-taito	* Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). * Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. * Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia.	*Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. *Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. *Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. *Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. * Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää.	* Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. * Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän. * Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi.	*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen.

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
		Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
B2.1	Itsenäisen kielitaidon perustaso	* Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). * Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa.	*Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. *Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. *Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. *Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä.	*Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. *Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset.	* Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). *Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
		Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
B2.2	Toimiva itsenäinen kielitaito	* Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). * Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. * Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia.	*Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. *Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. *Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. * Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. * Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä.	*Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. * Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset.	*Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. *Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. * Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

Taitotasot C1-C2		Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa
		Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
C1.1	Taitavan kielitaidon perustaso	*Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pitempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä aiheista myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja rekisterinvaihdoksia. *Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaaleja yksityiskohtaisesti ja puhujien välisiä suhteita ja tarkoituksia tunnistaen. *Vieras aksentti tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia.	*Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia. *Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. *Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. *Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. *Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse.	*Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta. *Pystyy vaihtelemaan lukutapaansa tarpeen mukaan. Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita arvioiden sekä tunnistaa kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä, tiivistämään ne ja tekemään niistä vaativia johtopäätöksiä. *Vaativimmat yksityiskohdat ja idiomaattiset tekstikohdat saattavat vaatia useamman lukukerran tai apuvälineiden käyttöä.	*Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. *Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. *Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat. * Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

LIITE

EURAJOEN KUNNAN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN STRATEGIA

JOHDANTO

Vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta.

Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja.

Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut.

Opetusministeriö 1999. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004

EURAJOEN KUNNAN VISIO

Eurajoen kunnan perusopetus ja lukio-opetus on tasoltaan keskimääräistä laadukkaampaa. Myös tieto- ja viestintätekniikan käytössä Eurajoen kunnan koululaitos kulkee jatkuvasti maan kärkipäässä. Eurajoki on ja säilyy edistyksellisenä tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä opetustoiminnassa. Tämän takaavat aikaansa seuraavat opettajat sekä ajanmukainen laitteisto ja monipuoliset ohjelmistot. Tavoitteena on, että ATK muuttuu erillisestä valinnaisesta oppiaineesta eri oppiaineissa käytettäväksi jokapäiväiseksi välineeksi. Informaatiotekniikka ei tule syrjäyttämään opettajia, vaan ATK-, AV- ja viestintälaitteisto ovat hyvä tuki opettajan työssä. Tällöin myös oppilaan käytössä laitteistot ovat apuvälineitä, eivät itsetarkoituksia. Tasa-arvo toteutuu, kun kaikki koulut pystyvät tarjoamaan oppilailleen tietoyhteiskuntataidot yhtäläisinä ja ajanmukaisina. Oppilaan käden ulottuvissa ovat ajanmukaiset tieto- ja viestintätekniset apuvälineet.

LAITTEISTOT, VERKOT, OHJELMISTOT

Nykytilanne

Tietokoneiden kehitys 1990-luvun aikana on yllättänyt monet. Tästä luonnollisesti johtuu, että pysyminen ajan tasalla tieto- ja viestintäteknisten taitojen ja laitteiden käytössä ei ole helppoa.

Laitteistot

Koululaitoksella on yhteensä lähes 200 konetta. Kouluilla on käytössä oppilas- ja hallintokoneita.

Kouluilla on lisäksi käytössä eri oheislaitteita, kuten tulostimia, skannereita, dataprojektoreita ja digitaalikameroita.

Koneiden ja käyttöjärjestelmien kirjavuus on käyttöä jossain määrin vaikeuttava tekijä.

Ohjelmistot

Käyttöjärjestelminä kaikilla kouluilla on Microsoftin eri versioita. Kaikilla kouluilla on ajanmukainen F-Securen viruksentorjuntaohjelma. Työvälineohjelmana kouluilla on Microsoft Word tai Office. Lisäksi käytössä on erilaisia opetusohjelmia.

Verkkoyhteydet

Kaikilla kouluilla on Internet –yhteys. Yhteiskoululla ja lukiolla sekä Keskustan koululla on yhdessä kunnantalon kanssa ADSL-yhteys (yhteensä 512 kbit/s). Pienemmillä kouluilla on joko ISDN- tai modeemiyhteys. Yhteiskoulun ja lukion lähiverkon nopeus on 10 Mbit/s.

(Kysy Karilta ala-asteiden yhteyksistä)

Tietoturva

Yhteiskoulun ja lukion kanslian yhteys on suojattu palomuurilla, jossa on 10 VPN-yhteyttä. Suunnitteilla oleva yhteys kunnanviraston verkkoon vaatii VPN-yhteyden. Yhteiskoulun ja lukion oppilasverkon yhteys on suojattu palomuurilla, jossa yksi VPN-yhteys. Keskustan koulun ADSL-yhteys on suojattu palomuurilla, jossa yksi VPN-yhteys.

Palomuureilla on estetty oppilaiden pääsy hallinnon verkkoon.

Viruksentorjunnan koulutoimi hoitaa keskitetysti kaikkien koulujen osalta.

Ohjelmistolevykkeet ja lisenssit säilytetään asiaankuuluvalla tavalla lukitussa tilassa.

Tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet

Laitteet ja ohjelmistot on pidettävä ajanmukaisella tasolla, niin että oppilaille ja opettajille voidaan tarjota ajanmukainen oppimis- ja opetusympäristö.

Työasemien käyttöikä on nykyään enintään viisi vuotta.

Tietokoneita on käytetty kouluissa perinteisesti tietotekniikan opiskeluun, jolloin tietokoneet on sijoitettu yhteen luokkaan. Tavoitteena on, että yhä useampi opettaja käyttää tietotekniikkaa apuvälineenä eri oppiaineissa. Tämän mahdollistamiseksi tietotekniikkaluokkaan tulee olla mahdollisuus siirtyä muidenkin oppituntien aikana, ja lisäksi tietokoneita tulee sijoittaa muihinkin tiloihin.

OPETUSHENKILÖSTÖN TIETOTEKNISET TAIDOT

Nykytilanne

Opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniset taidot kartoitetaan kevään 2002 aikana. Suunnitelman laadinta ATK-koulutuksesta on aloitettu vuonna 1996. Kartoituksen pohjalta suunnittelua jatketaan.

Tavoitteet

Valtakunnallisesti toteutettavassa koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille 2000-2004 määritellään opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan taidot kolmiportaisena OPE.FI –tasoina: OPE.FI I (opetushenkilöstön keskeiset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot), OPE.FI II (opetuskäytön taidot) ja OPE.FI III (erityisosaamisen alueet).

Ihannetilanteessa opettajien säännöllisen ja tehokkaan täydennyskoulutuksen avulla jokaisen Eurajoen peruskoulun ja lukion opettajan on mahdollista hallita vähintään Ope.fi 1 taso. Ope.fi 2 tason saavuttaisi 50 % opettajista, ja Ope.fi 3 tasolle yltäisi 10 % opettajista. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmällistä koulutussuunnitelmaa ja sen mukaista jatkuvaa koulutusta.

Tavoitteena on, että opettajilla olisi mahdollisuus omaehtoisesti monipuolistaa omia opetusmenetelmiä.

OPPILAIDEN TIETOTEKNISET TAIDOT

Nykytilanne

Perusopetuksen luokille 0-6 on laadittu tietotekniikan opetussuunnitelma. Perusopetuksen 8.-9. luokilla ja lukiossa on valinnaisen tietotekniikan oppiaineen opetussuunnitelma.

Oppilaiden tietotekniset valmiudet ja osaamistaso vaihtelevat kouluittain.

Tavoitteet

Tavoitteet, joihin tietotekniikan käytöllä oppilaan oppimisessa pyritään:

Herättää oppilaan kiinnostus tietotekniikkaan

Antaa oppilaalle valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa opinnoissaan

Antaa oikea kuva tietokoneen hyödyntämisen mahdollisuuksista

Saavuttaa kilpailukykyiset oppimistulokset

Estää tietoteknisten valmiuksien eroista johtuvaa syrjäytymistä

Opettaa oppilasta hyödyntämään digitaalista oppimateriaalia

Kannustaa oppilaan itseohjautuvuutta tietotekniikan hyödyntämisessä

Lisätä oppilaan laaja-alaista kokonaisuuksien hallintaa

Luoda uudenlaisia oppimisympäristöjä

Oppia kriittisesti arvioimaan tietoverkkojen materiaalia

Kehittämistoimenpiteet

Kunnan koulujen tietostrategioissa määritellään tieto- ja viestintätekniikan taitojen osaaminen, arviointi ja oppimistavoitteet. Koulut määrittelevät tieto- ja viestintätekniikan osaamisen tason, joka kouluasteen päättävän oppilaan on hallittava. 0-6 luokkien koulujen tavoitetason tulisi olla yhteneväinen, eli 7. luokalle tultaessa oppilailla tulisi olla verrattain sama peruskäytön hallinnan taso riippumatta siitä, mistä koulusta oppilas tulee. Peruskoulun 9. luokan päättävillä oppilailla tulee määritellä osaamisen taso erikseen kaikille oppilaille sekä tietotekniikkaa valinnaisaineena opiskelleille oppilaille. Myös lukiossa määritellään kaikkien oppilaiden tietotekniikan osaamisen taso.

TEKNINEN JA PEDAGOGINEN TUKI

Tekninen tukihenkilö on tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, joka auttaa, tukee ja opastaa opettajia teknisissä kysymyksissä ja huolehtii siitä, että tietokoneet, oheislaitteet ja verkkoyhteydet ovat toimintakunnossa.

Pedagoginen tukihenkilö on tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, joka auttaa, tukee ja opastaa opettajia kehittämään opetusta tieto- ja viestintätekniikkaa työvälineenä käyttäen.

Nykytilanne

Peruskoulun 0. – 6. luokilla on oma ATK–tukihenkilönsä, ja yhteiskoululla ja lukiolla on kaksi ATK–tukihenkilöä sekä yksi hallinnon tukihenkilö. He ylläpitävät ja päivittävät koulun ATK-laitteistoa ja ohjelmistoja ja huolehtivat osittain opettajien koulutuksesta. Eurajoen kunnan palveluksessa ei ole erikseen mikrotukihenkilöä, joka voitaisiin kutsua koululle tietokoneisiin tai verkkoon liittyvissä teknisissä ongelmatilanteissa.

Tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet

Tieto- ja viestintätekniikan laaja-alainen ja järkevä opetuskäyttö edellyttää hyviä teknisiä ja pedagogisia tukipalveluja. Tietokoneiden ja oheislaitteiden määrän jatkuvasti lisääntyessä ja monimutkaistuessa tukea tarvitaan yhä enemmän, ja sen on oltava nopeasti saatavilla.

Tekninen ja pedagoginen tuki pitäisi erottaa toisistaan siten, että teknisestä tuesta vastaa tehtävään erikseen palkattu henkilö, jolla olisi vastuullaan kaikkien kunnan koulujen tekninen tuki.

Joka koululla tulisi olla oma pedagoginen tukihenkilö, joka saa erillisen korvauksen opetustoimen ohella.

SEURANTA JA ARVIOINTI

Koulut seuraavat itse laitteistojen ja ohjelmistojen uusimistarvetta sekä henkilöstön koulutustarvetta.

Lisäksi kunnassa toimii ATK-toimikunta, johon kuuluvat koulujen tukihenkilöt, koulutoimenjohtaja, kunnan suunnittelusihteeri/ATK-vastaava ja lisäksi tarvittaessa muita tietotekniikan asiantuntijoita.

ATK-toimikunta laatii tavoitteet toiminnan kehittämiselle, suunnittelee kehittämistoimenpiteet sekä arvioi suunnitelmien toteutumista. Toimikunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa.